Käytännön tietoa Metsäntutkimuslaitokselta

3/2010

Uusia tuloksia

Hirvikärpänen harhautuu helpoiten tummiin pukeutuneeseen ihmiseen

Hirvikärpänen valitsee isäntänsä pitkälti näköaistinsa perusteella.

Tutkimuksen perusteella ärsykkeet, jotka vaikuttaisivat olevan oleellisimpia hirvikärpäsen päätöksessä hyökätä kohdetta päin, vastaavat pitkälti hirveä kuvaavia ominaisuuksia. Tarpeeksi suuri, liikkuva ja selkeästi taustastaan erotettavissa oleva kohde houkuttaa hirvikärpäsiä.

Lue lisää >

Kustannustehokkain uudistamisketju Pohjois-Suomessa on auraus ja istutus paakkutaimilla

Varmin ja samalla myös kustannustehokkain uudistamisketju uudistettaessa kuusen ja männyn jälkeen männylle oli auraus ja istutus paakkutaimilla, jos rajana pidettiin 1100 tainta hehtaarilla. Jos raja alennettiin 500 taimeen hehtaarilla, oli paras menetelmä molemmilla kasvupaikoilla auraus ja kylvö.

Heikoin tulos kuusivaltaisen alan uudistamisessa männylle saatiin kulotuksella ja laikutuksella.

Mätästys on nykyisin korvannut aurauksen, mutta taimen kasvupaikkana voidaan niiden muokkausjälkiä pitää samanarvoisina.

Lue lisää >

Uusia tuloksia

Metsäenergian tuotannon kannattavuus on lähes täysin tukien varassa

Bioenergian tuotannon kokonaiskustannuksiin ja kilpailukykyyn vaikuttavat logistisia seikkoja enemmän poliittiset tekijät; Kemera-tuki ja päästöoikeuden hintataso sekä bioenergiasta maksettava kantohinta. Tällä hetkellä nuorista metsistä korjattavan ranka- ja kokopuuhakkeen kilpailukyky on lähes täysin Kemera-tuen varassa. Ilman tukea energiantuotantokustannukset ovat lähes samaa tasoa kuitupuun tuotannon kanssa.

Lue lisää >

Männyntaimikon perkaaminen on erittäin kannattavaa

Jos perkaus jätetään tekemättä, vähintään 25 prosenttia männyn runkoluvusta menetetään ensimmäiseen harvennuksen mennessä.

Tuon lisäksi vielä 10 prosenttia elossa olevista männyistä on pahoin lehtipuuston vaurioittamia.

Lue lisää >