Päätehakkuu vapautti vain pieniä määriä typpeä
Kaasuista keskeinen mittauskohde oli dityppioksidi (N2O), mutta myös hiilidioksidi (CO4) ja metaanipitoisuuden (CH4) kehitystä turpeen huokostilassa analysoitiin, koska kaasuvirtojen tiedetään ilmaisevan herkästi olosuhteiden muutoksia. Hakkuulta vapautuvan nitraatin (NO3-), ammoniumin (NH4+) ja kokonaistypen (N-TOT) pitoisuuksia analysoitiin vajovedestä ja laskeutusaltaasta. Vesistä määritettiin myös liuenneen orgaanisen hiilen määrä ( DOC ).
Julkaisumme saattaa olla ensimmäinen, jossa näytetään anaerobisen metaanihapetuksen ja dityppioksidin dynaaminen yhteys vesipinnan alla turpeessa. Kasvipeite reagoi lähinnä vedenkorkeuden nousuun luhtalajien lisääntyessä osissa puskuria. Havaintoa voi hyödyntää todellisen suodatuspinta-alan tunnistamisessa joitakin vuosia valutuksen käynnistymisestä. Denitrifikaation (Denitrifikaatio on prosessi, jossa denitrifikaatiobakteerit pelkistävät nitraatin (NO3-) typpikaasuksi (N2) vähähappisissa tai hapettomissa olosuhteissa useiden entsyymien katalysoimissa reaktioissa.) ja dityppioksidi-päästön (N2O) kiinnostava yhteys muihin hajotusprosesseihin ja liukoisen hiilen laatuun edellyttäisi lisätutkimusta.
Suometsätalouden vesiensuojelussa pintavalutuskentät joudutaan yleensä perustamaan turvemaalle, johon ravinteet pidättyvät kemiallisesti heikommin kuin kivennäismaahan. Pintavalutuskentillä ongelmaksi voi muodostua hapen ajoittainen niukkuus vedenpinnan tason nousun seurauksena. Tutkimuksessa seurattiin turvemaalle perustetun pintavalutuskentän typpivirtoja kolmena vuonna avuhakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen. Tavoitteena oli tunnistaa maaperän kaasupäästöihin liittyviä prosesseja sekä kasvillisuusmuutosta, jotka kertoisivat pintavalutuskentän toiminnasta heti hakkuun ja maanmuokkauksen aiheuttaman kuormituksen alettua. Työssä saatiin lisätietoa typen kierrosta pintavalutuskentällä eri olosuhteissa kolmena vuonna metsätaloustoimenpiteiden jälkeen.
Metlan lisäksi hankkeessa olivat Joensuun ja Jyväskylän yliopistot. Nurmeksen Kuohattijärvellä sijaitseva koe oli Metsähallituksen mailla, joka huolehti myös hakkuusta. Hakatusta viiden hehtaarin alueesta kolmannes oli ojitettua suometsää, lopput kivennäismaata. Valumavesien suodattamiseen jätetty pintavalutuskenttä oli 0.1 hehtaaria ja sen yläpuolelle kaivettiin noin 20m² laskeutusallas. Osa ylivalutuskentästä oli järvenlaidenevaa.
© Metsäntutkimuslaitos (Metla), PL 18, 01301 VANTAA ,p. 010 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella Lähetä palautetta | Toimitus: Aimo Jokela, etunimi.sukunimi @ metla.fi |