<< paluu etusivulle

 

4.12.2009
Päätehakkuu vapautti vain pieniä määriä typpeä

 

Kaasuista keskeinen mittauskohde oli dityppioksidi (N2O), mutta myös hiilidioksidi (CO4) ja metaanipitoisuu­den (CH4) kehitystä turpeen huokostilassa analysoitiin, koska kaasuvirtojen tiedetään ilmaisevan herkästi olosuhteiden muutoksia. Hakkuulta vapautuvan nitraatin (NO3-), ammoniumin (NH4+) ja kokonaistypen (N-TOT) pitoisuuksia analysoitiin vajovedestä ja laskeutusaltaasta. Vesistä määritettiin myös liuenneen orgaanisen hiilen määrä ( DOC ).

 

Julkaisumme saattaa olla ensimmäinen, jossa näytetään anaerobisen metaanihapetuksen ja dityppioksidin dynaaminen yhteys vesipinnan alla turpeessa. Kasvipeite reagoi lähinnä vedenkorkeuden nousuun luhtalajien lisääntyessä osissa puskuria. Havaintoa voi hyödyntää todellisen suodatuspinta-alan tunnistamisessa joitakin vuosia valutuksen käynnistymisestä. Denitrifikaation (Denitrifikaatio on prosessi, jossa denitrifikaatio­bakteerit pelkistävät nitraatin (NO3-) typpikaasuksi (N2) vähähappisissa tai hapettomissa olosuhteissa useiden entsyy­mien katalysoimissa reaktioissa.) ja dityppioksidi-päästön (N2O) kiinnostava yhteys muihin hajotusproses­seihin ja liukoisen hiilen laatuun edellyttäisi lisätutkimusta.

 

 
  Kuva: Metla/Markku Saarinen

Suometsätalouden vesiensuojelussa pintavalutuskentät joudutaan yleensä perustamaan turvemaalle, johon ravinteet pidättyvät kemiallisesti heikommin kuin kivennäismaahan. Pintavalutuskentillä ongelmaksi voi muodostua hapen ajoittainen niukkuus vedenpinnan tason nousun seurauksena. Tutkimuksessa seurattiin turvemaalle perustetun pintavalutus­kentän typpivirtoja kolmena vuonna avuhakkuun ja maanmuok­kauksen jälkeen. Tavoitteena oli tunnistaa maaperän kaasu­päästöihin liittyviä prosesseja sekä kasvillisuusmuutosta, jotka kertoisivat pintavalutuskentän toiminnasta heti hakkuun ja maanmuokkauksen aiheuttaman kuormituksen alettua. Työssä saatiin lisätietoa typen kierrosta pintavalutuskentällä eri olosuhteissa kolmena vuonna metsätaloustoimenpiteiden jälkeen.

 

Metlan lisäksi hankkeessa olivat Joensuun ja Jyväskylän yliopistot. Nurmeksen Kuohattijärvellä sijaitseva koe oli Metsähallituksen mailla, joka huolehti myös hakkuusta. Hakatusta viiden hehtaarin alueesta kolmannes oli ojitettua suometsää, lopput kivennäismaata. Valumavesien suodattamiseen jätetty pintavalutuskenttä oli 0.1 hehtaaria ja sen yläpuolelle kaivettiin noin 20m² laskeutusallas. Osa ylivalutuskentästä oli järvenlaidenevaa.

 

Lisätietoja:

  • Erikoistutkija Jukka Alm, p. 010 211 3107, jukka.alm @ metla.fi

  • Saari, P., Saarnio, S., Saari, V., Heinonen, J. & Alm, J. 2009. Initial effects of forestry operations on N2O and vegetation dynamics in a boreal peatland buffer. Plant and Soil.

<< paluu etusivulle
© Metsäntutkimuslaitos (Metla), PL 18, 01301 VANTAA ,p. 010 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Aimo Jokela, etunimi.sukunimi @ metla.fi