Metsänomistajat tarvitsevat vaihtoehtoisia palvelumalleja

Tätä varten rakennettiin 14 väittämästä koostuvan kysymyssarjan metsänomistajien päätöstukiodotusten luokittelemista varten. Kysymykset käsittelivät luottamusta, oppimishalua ja päätöksenteon omaehtoisuutta. Kyselyn otokseen arvottiin yhteensä 1 600 yksityismetsänomistajaa Etelä-Pohjanmaalta, Kaakkois-Suomesta, Kainuusta ja Pirkanmaalta. Kyselyyn vastasi 676 metsänomistajaa, eli vastausprosentti oli 42.

Monimuuttuja-analyysien (faktori- ja ryhmittelyanalyysit) avulla tunnistettiin kolme vuorovaikutusmieltymyksiin pohjautuvaa metsänomistajaryhmää: luottavat toteuttajat (53 %), aktiiviset oppijat (27 %) ja riippumattomat päättäjät (20 %). Näille omistajaryhmille soveltuvat vuorovaikutustavoiltaan erilaiset metsäsuunnittelupalvelut. Siinä missä yksi toivoo alkeista lähtevää opastusta metsänhoitoon, haluaa toinen luontoarvoja suosivien metsänkasvatusvaihtoehtojen vertailua simulointilaskelmien avulla ja kolmas luotettavaa asiantuntijan näkemystä tilan puumääristä.

Alueellisesti ei esiintynyt merkittäviä eroja metsänomistajaryhmien kokojakaumissa, mikä puoltaa valtakunnallisesti yhtenäistä palvelutuotevalikoimaa. Omistajien taustapiirteistä koulutustaso, ammattiasema sekä asuinpaikan etäisyys metsätilasta olivat yhteydessä omistajien vuorovaikutusmieltymysten jakaumaan ja näin ryhmien määräytymiseen; sen sijaan omistajan iällä ja tilakoolla ei ollut vaikutusta.

Tulokset osoittavat, että metsänomistajien kannalta on tärkeää, että heille on tarjolla metsäsuunnittelussa vaihtoehtoisia palvelumalleja, joista he voivat valita mieleisensä.

Lisätietoja:

• Vanhempi tutkija Teppo Hujala , p. 010 211 3288, teppo.hujala @ metla.fi

• Hujala, T., Tikkanen, J., Hänninen, H. & Virkkula, O. 2009. Family forest owners' perception of decision support. Scandinavian Journal of Forest Research. Online-versio.