Lahopuu lisää taimimääriä uudistamisessa
Eri ennallistamismenetelmin voidaan vaikuttaa käsittelyn jälkeiseen taimitiheyteen ja taimien jakautumiseen eri mikrohabitaateille ja siten kehittyvän puuston rakenteeseen. Kosteiden biotooppien jättäminen polttamatta kulotuksen yhteydessä ylläpitää monimuotoisuutta. Kosteat biotoopit toimivat lajiston leviämiskeskuksina ja ovat tärkeitä puuston uudistumiselle.
Metsien ennallistamisessa on tärkeää turvata eri sukkessiovaiheiden kirjo, riittävä lahopuun määrä ja sen jakauman vaihtelevuus. Metsien pienpiirteinen vaihtelu tulisi ottaa käsittelyissä entistä paremmin huomioon. Aktiivisella ennallistamisella on mahdollista saada aikaan nopeasti luonnontilaisen kaltaisia sukkession alkuvaiheen metsikkörakenteita, joissa on eri määriä elävää ja kuollutta puuta sekä erilaisia mikrohabitaatteja.
Puuston uudistumista ja taimien jakaantumista tutkittiin eri mikrohabitaateille Evon ennallistamiskokeella. Ennallistamiskoe perustettiin vuonna 2001 24 varttuneeseen talousmetsäkuusikkoon Evolla ja Vesijaolla. Ennallistamiskäsittelyt toteutettiin suojuspuuhakkuin, joissa osa puustosta jätettiin pystyyn (50m3/ha), osa kaadettiin maahan lahopuuksi (5, 30 tai 60m3/ha) ja loput korjattiin talteen.
Kustakin metsiköstä erotettiin tutkimukseen normaali mustikkatyypin kuusikko, sekä kosteampi korpipainanne. Kutakin käsittelyä on kolme toistoa, mukaan lukien kolme vertailualaa. Puolet metsiköistä poltettiin vuonna 2002. Kokeella seurataan laaja-alaisesti eri ennallistamismenetelmien vaikutusta puuston uudistumiseen ja eliölajiston monimuotoisuuteen. Koe on perustettu Metlan, Hämeenlinnan kaupungin, Hämeen Ammattikorkeakoulun, Metsähallituksen ja UPM-Kymmenen maille, ja tutkimukseen osallistuvat useat tutkimuslaitokset. Koe on rauhoitettu tutkimuskäyttöön 20-30 vuodeksi.
© Metsäntutkimuslaitos (Metla), PL 18, 01301 VANTAA ,p. 010 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella Lähetä palautetta | Toimitus: Aimo Jokela, etunimi.sukunimi @ metla.fi |