Purppuranahakka (Chondrostereum purpureum) on Suomen luonnossa hyvin yleisesti esiintyvä lehtipuita lahottava sieni, joka leviää itiöidensä avulla tuulen mukana. Lehtipuut saavat tartunnan tuoreen kuoren rikkoutuman tai paljaan puuaineen kautta. Sieni ei siis aiheuta haittaa vaurioitumattomille lehtipuille eikä havupuustolle.
Purppuranahakka tunnetaan myös harmaakiiltotaudin aiheuttajana vastaleikatuilla hedelmäpuilla ja koristepensailla. Purppuranahakka -sienen käyttöä eri lehtipuulajien vesomisen vähentämiseksi on tutkittu 1980-luvulta lähtien muun muassa Kanadassa ja Hollannissa ja sen on todettu olevan varteenotettava vaihtoehto vesakontorjunnassa. Metlan ja Helsingin yliopiston yhteistyönä tehdyissä tutkimuksissa on sienen todettu olevan myös Suomen olosuhteissa erittäin lupaava lähtökohta biologisen vesakontorjunnan kehittämiseksi.
Ennen sienen tuotteistamista on kuitenkin etsittävä mahdollisimman tehokas ja moneen puulajiin vaikuttava sienikanta, selvitettävä käsittelyajankohdan vaikutus käsittelyn tehokkuuteen sekä tutkittava erilaisten ei-toivottujen sivuvaikutusten riskit.
Purppuranahakalla käsitellyillä aloilla kantovesojen määrä ja elävien kantojen osuus oli jo vuoden kuluttua käsittelystä selvästi kontrollikäsittelyjä pienempi. Seuraavana vuonna kantovesojen ja elävien kantojen määrä edelleen väheni, joten käsittelyn vaikutus näyttää kestävän ainakin kaksi vuotta.
Tehokkaimmillaan purppuranahakkakäsittely oli toukokuusta heinäkuun puoliväliin. Sen jälkeen aina syyskuun puoliväliin vaikutus oli jonkin verran pienempi, mutta edelleen tilastollisesti merkittävä. Aivan loppusyksyn käsittelyllä ei näyttänyt olevan toivottua vaikutusta. Myöskään käsittelyn aikaisilla sääoloilla ei näyttänyt olevan korrelaatiota käsittelytehokkuuteen.
© Metsäntutkimuslaitos (Metla), PL 18, 01301 VANTAA ,p. 010 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella Lähetä palautetta | Toimitus: Aimo Jokela, etunimi.sukunimi @ metla.fi |