Metla uutiskirje
 www.metla.fi

Juuret 2011

13.12.2011
< Takaisin etusivulle

Puu korjaa roudan juuristovauriot

Routaa esiintyy yleisesti pohjoisilla leveysasteilla. Roudan esiintymiseen vaikuttaa merkittävästi lumipeitteen paksuus, jonka on ennustettu vähenevän monilla alueilla ilmaston lämmetessä. Koska talvipakkaset eivät kokonaan häviä, voi joillakin alueilla, paradoksaalista kyllä, esiintyä routaa tulevaisuudessa jopa nykyistä enemmän. Sen lisäksi, että puiden juurten elinympäristö voi muuttua kesän aikana esimerkiksi kuivuuden vaikutuksesta, se voi muuttua myös talven aikana. Talviaikaiset maan jäätymiset ja niihin liittyvät muutokset maassa voivat vaikuttaa haitallisesti puiden juuriin ja sitä kautta puiden kasvuun.

Metsämaassa routaa ilmenee eri muodoissa. Maa voi olla roudassa, vaikka vain osa maassa olevasta vedestä on jäätynyt. Mitä suurempi osa maassa olevasta vedestä on jäätynyt, sitä kuivempaa maa on, ja sitä nopeammin maan lämpötila seuraa ympäristön lämpötilan muutoksia, erityisesti jos lumipeite on ohut tai puuttuu kokonaan. Liian kuiva ja kylmä maa on juurten kannalta haittatekijä.

Mitä Routa on?

Routa on jäätynyttä maavettä. Ikirouta on maa-aines, joka pysyy jäätyneenä yli kaksi vuotta kerrallaan. Suomessa ikiroutaa saattaa esiintyä Lapin palsasoilla. Jos lumipeite on ohut, maa routaantuu syvemmälle. Paksun lumipeitteen suojassa maa voi säilyä jäätymättä talven yli. Länsi-Suomessa routaa on yleensä enemmän kuin Itä-Suomessa, jossa suojana on paksumpi lumipeite.

Routakäsittelyt vaikuttivat puiden kasvuun

Roudan vaikutusten selvittämiseksi järjestettiin Pohjois-Karjalassa koe, jossa noin 50-vuotiaan kuusikon routaoloja muutettiin kahtena talvena keinotekoisesti. Koealoilta poistettiin lumi talven aikana, jolloin maa jäätyi normaalia enemmän. Osa koealojen ruuduista eristettiin keväällä roudan sulamisen hidastamiseksi. Lisäksi tutkimuksessa olivat vertailukoealat, joilla lumipeite kertyi ja suli luonnonmukaisesti. Puiden juurista ja latvuk­sesta tehtiin kasvukauden aikana mittauksia, joiden tavoitteena oli selvittää, miten routakäsittelyt vaikuttivat puun eri osien kasvuun ja elintoimintoihin. Juurten syntymistä, kasvua ja kuolemista seurattiin erikoiskameralla maahan upotettujen läpinäkyvien akryyliputkien kautta noin kuukauden välein neljän kasvukauden ajan.

Ilmastonmuutos voi ohentaa lumipeitteen paksuutta ja siten lisätä maan routaantumista, mikäli talvipakkasia edelleen esiintyy. Kuvassa esitetään kaavamaisesti, miten itäsuomalaisessa kuusikossa toteutetut käsittelyt (lumenpoisto ja maanpinnan eristäminen) vaikuttivat maan routaantumiseen ja roudan sulamisajankohtaan, ja miten nämä tekijät vaikuttivat kuusen neulasiin ja versoihin. Käsittelyssä A lumipeite kehittyi ja suli luontaisesti. Käsittelyissä B ja C lumi poistettiin kahden talven aikana ja lisäksi jälkimmäisessä maanpinta peitettiin eristeillä lopputalvesta kesää Kuva: Leena Karvinen

Puu pyrkii korjaamaan roudan aiheuttamaa haittaa

Roudan hidas sulaminen hidasti hienojuurten kasvua alkukesän aikana. Kasvukauden loppua kohden juurten kasvu saavutti myös hitaasti sulaneessa maassa likimain saman tason kuin aiemmin sulaneissa maissa. Kahtena routakäsittelyä seuranneena kasvukautena juurten kasvu oli voimakkainta siinä käsittelyssä, jossa roudan sulaminen oli tapahtunut hitaimmin. Näyttäisi siltä, että puu pyrkii korjaamaan aikaisempina kasvukau­sina tapahtuneita hienojuurten kasvumenetyksiä sijoittamalla kasvuresursseja heikommassa tilassa olevien osien kasvuun. Muutokset juurissa heijastuivat myös kuusien maanpäällisiin osiin.

Pidempi kasvukausi antaa puille aikaa korjata vaurioita

Juurten kasvua seurattiin erikoiskameralla maahan upotettujen läpinäkyvien kuvausputkien kautta (vinossa oleva putki). Putken alapää ulottui 35 cm syvyyteen. Kuva: Tapani Repo

Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että pitkällä aikajänteellä ja usein toistuessaan vähälumiset tai lumettomat talvet voivat heikentää kuusien kasvua ja biomassan tuottoa. Juurien riski vaurioitua on erityisen suuri metsiköissä, joiden maan veden­pidätyskyky on suuri ja olosuhteet roudan muodostumiselle otolliset. Lisäksi puulajit, kuten kuusi, jolla on pinnallinen juuristo, ovat erityisen alttiita roudan vaikutuksille. Lievimmät roudan aiheuttamat juurivauriot puu voi korjata jo vaurioitu­mis­ta seuraavana kasvukautena, mutta vakavimpien vaurioiden korjaamiseen kuluu useampi kasvukausi. Ilmastomuutoksen myötä pidentyvä kasvukausi antaa puille myös mahdollisuu­den korjata roudan haitallisia vaikutuksia.

Lisätietoja

  • Varttunut tutkija Tapani Repo, p. 029 5323136,
    tapani.repo @ metla.fi
< Takaisin etusivulle
Kuvat: Metla/Erkki Oksanen, ellei toisin mainita