Juuret 2011 -seminaari Joensuussa 13.-14.12.2011
Ilmasto muuttuu ja puiden juurten elinympäristö sen mukana. Metlan ja Itä-Suomen yliopiston Metsätieteen osaston järjestämä JUURET 2011 -seminaari kokoaa 40 koti- ja ulkomaista alan asiantuntijaa Joensuun Metla-taloon 13.-14. joulukuuta. Esitelmien aiheet käsittelevät uusimpia juuritutkimusmenetelmiä, juurten roolia puiden hiilen kierrossa sekä ympäristötekijöiden vaikutuksia juurten biomassaan, kasvuun ja elintoimintoihin erityisesti ilmastomuutoksen näkökulmasta. Seminaarin ohjelmasta on poimittu muutamia teemoja tähän uutiskirjeeseen, kaikkien esitelmien ja postereiden tiivistelmät löytyvät seminaarijulkaisusta.
Puu korjaa roudan juuristovauriot
 |
|---|
| Kuva: Tapani Repo |
Routaa esiintyy yleisesti pohjoisilla leveysasteilla. Roudan esiintymiseen vaikuttaa merkittävästi lumipeitteen paksuus, jonka on ennustettu vähenevän monilla alueilla ilmaston lämmetessä. Koska talvipakkaset eivät kokonaan häviä, voi joillakin alueilla, paradoksaalista kyllä, routaa esiintyä tulevaisuudessa jopa nykyistä enemmän. Sen lisäksi että puiden juurten elinympäristö voi muuttua kesän aikana esimerkiksi kuivuuden vaikutuksesta, se voi muuttua myös talven aikana. Talviaikaiset maan jäätymiset ja niihin liittyvät muutokset maassa voivat vaikuttaa haitallisesti puiden juuriin ja sitä kautta puiden kasvuun.
Lue lisää >Maaperän lämmitys kasvattaa hienojuuria ja mykorritsoja syvemmälle
 |
|---|
| Kuva: Mattia Terzaghi |
Metsäpuiden hienojuuret uusiutuvat jatkuvasti muodostaen merkittävän, jopa maanpäällistä kariketuotantoa suuremman hiilivirran metsämaahan. Valtakunnallisia hiilitaseita laskettaessa tämän hiilivuon suuruus tulee huomioida, samoin kuin sen mahdolliset muutokset tulevissa ilmasto-oloissa ja/tai metsiä lannoitettaessa. Ennustettu keskilämpötilan kohoaminen pidentää kasvukauttamme sekä lämmittää maaperäämme, nopeuttaen ravinteiden mineralisaatiota, ellei veden saatavuus rajoita. Näillä kasvuolosuhteiden muutoksilla on todennäköisesti positiivinen vaikutus maanpäällisen ja maanalaisen karikkeen määrään, mikä lisää myös hiilen virtaa maahan.
Lue lisää >Kuusen hienojuurten ravinteidenoton strategiat ovat erilaisia eri ilmasto-oloissa
 |
|---|
| Kuva: Ivika Ostonen |
Metsäpuiden menestyminen vähäravinteisessa maaperässä ja ankarassa ilmastossa, jossa on lyhyt kasvukausi, edellyttää tehokkaan juuriston kasvattamista ravinteiden- ja vedenottoa varten. Ilmasto ja maaperä vaikuttavat siihen,millaiseksi juuristo muodostuu ja kuinka nopeasti se uusiutuu.
Juuriston ravinteita ja vettä ottavat ohuimmat juuret, hienojuuret, ovat havupuillamme mykorritsallisia. Ektomykorritsasieni kasvaa hienojuurten pienten juurenkärkien ympärillä sekä juuren kuorikerroksen soluväleissä. Mykorritsasieni kasvattaa maahan sienirihmastoa, joka lisää juurten pinta-alaa.
Männyn hienojuuria koettelevat talviset sateet, tulva ja routa
 |
|---|
| Kuva: Tapani Repo |
Ilmastoennusteiden mukaan pohjoisilla leveysasteilla talviaikainen sadanta tulee lisääntymään, mikä voi lisätä talvitulvien riskiä. Tulvia voi syntyä myös toistuvien lumen ja maan sulamis- sekä jäätymisjaksojen ja keväällä lumen nopean sulamisen seurauksena. Talviaikaiset vesisateet ja sulamisvedet voivat jäätyä maan pinnalle tai kulkeutua maahan ja jäätyä, mikä voi vahingoittaa juuria. Etenkin hienojuurten menetykset haittaavat veden ja ravinteiden ottoa, mikä kasvukauden alussa viivästyttää ja vähentää puiden kasvua. Tulva, maan pintaan syntyvä jääkerros tai korkealle noussut pohjavesi heikentävät maan happitilannetta. Hapen puute vahingoittaa juurten elintoimintoja, vähentää kasvua ja pahimmillaan tappaa kasvin.
Lue lisää >Lisää uutiskirjeitä
Kaikki uutiskirjeet >
Tilaa tai peru uutiskirje verkkolomakkeella >