Metla uutiskirje
 www.metla.fi

Metsänjalostus ja metsägenetiikka

26.11.2012
< Takaisin etusivulle

Mitä hyödyn jos uudistan metsäni siemenviljelystaimilla?

Metsänjalostus- ja siemenviljelysohjelmien ansiosta markkinoille on tulossa uusien siemenviljelysten tuottamia kasvultaan ja laadultaan parempia taimia. Tulevaisuudessa saatavilla on myös kasvullisesti lisääntyneitä puuntaimia. Suomessa on saatavilla myös muualla EU-alueella tuotettuja taimia. Niinpä onkin entistäkin tärkeämpää tiedottaa metsänjalostustyön hyödyistä ja metsänviljelyaineiston turvallisista käyttöalueista.

Mitä hyötyä on metsän uudistamisesta siemenviljelystaimilla? Missä tapauksessa ulkomainen taimierä on yhtä hyvä kuin kotimainen? Kuinka ilmastomuutos vaikuttaa uudistamismateriaalin valintaan? Näihin kysymyksiin etsii vastauksia käytännön metsänjalostuksen tukena toimiva tutkimus. Kuukausi sitten, 15.-19. lokakuuta, kokoontuivat metsänjalostustutkijat ja käytännön jalostajat viikoksi Helsinkiin esittelemään uusia tuloksia ja menetelmiä toisilleen EU-projekti NOVELTREEn tieteellisessä kokouksessa ja workshopissa. Menetelmien käytäntöön soveltamista esiteltiin Finnish Bioeconomy Clusterin (FIBIC) ja NOVELTREEn järjestämässä workshopissa ja ilmastonmuutokseen valmistautumista mietittiin EU Network of Excellence EVOLTREEn vuosikokouksessa.

Kuva 1. Kylvömännikön metsänkäsittelyketju ilman jalostushyötyä (ruskea käyrä, päätehakkuu noin 86 vuoden iällä) ja 12%:n jalostushyödyllä (punainen käyrä, päätehakkuu n. 73 vuoden iällä). Kuivahko kangas, Keuruu.

NovelTree konsortiossa on suomalaistiimin voimin tutkittu, miten jalostetun materiaalin käyttö männyn kylvössä vaikuttaa paljaan maan arvoon. Paljaan maan arvo määritettiin metsänomistajan näkökulmasta, jolloin tulot muodostuivat kantorahatuloina ja kustannuksia aiheutui metsikön perustamisesta (maanmuokkaus ja kylvö) ja taimikonhoidosta. Laskelmissa siemenviljelyssiemenen hinta oletettiin 70 € kalliimmaksi hehtaaria kohti kuin jalostamattoman siemenen hinta. Paljaan maan arvon maksimointi toteutettiin teknisesti siten, että metsänkäsittelyketju optimoitiin sekä jalostettua siemenmateriaalia käytettäessä että ilman jalostushyötyä (eli metsikkösiemenellä kylvettäessä). Jalostetun materiaalin vaikutus puuston kehitykseen ennustettiin Motti-metsikkösimulaattorilla, jonka kasvumallit päivitettiin vastaamaan uusimpia jälkeläiskokeiden tuloksia. Lähtökohtaisesti jalostetulla materiaalilla kylvettäessä metsikkö kasvaa nopeammin ja saavuttaa päätehakkuun edellyttämän läpimitan huomattavasti aikaisemmin kuin metsikkösiemenellä kylvettäessä (kuva 1).

Tulokset osoittivat varsin selkeästi, että jalostetun materiaalin käyttö männyn kylvössä Etelä- ja Väli-Suomessa aikaansaa merkittävästi suuremman paljaan maan arvon kuin kylvettäessä tavallisella metsikkösiemenellä (laskentakorkokantana 3% tai 4%).Näin ollen metsänomistajilla aina Etelä-Lappiin (lämpösumma noin 850-900 d.d.) asti on aito taloudellinen kannustin käyttää jalostettua materiaalia männyn kylvössä. Männystä saatavien lopputuotteiden (sahatavara, paperi) laatuun jalostuksella oli alustavien tutkimustulosten mukaan neutraali, tai lievästi positiivinen vaikutus.

Kuva 2. Erään suomalaisen siemenviljelyksen nykyinen suositeltu käyttöalue (oikealla) ja NOVELTREEssa kehitetyn uuden mallin laskennallinen käyttöalue Pohjoismaissa. Malli on vasta testausasteella eikä tuloksia voi vielä suoraan siirtää käytäntöön ennen lisätarkasteluja, mutta se osoittaa pohjoismaisen yhteistyön hyödyllisyyden käyttöaluetutkimuksessa. Kuva on Bengt Anderssonin esitelmästä FIBICin ja NOVELTREEn yhteisworkshopista 18. 10. 2012.

Oikeanlaisen metsänviljelymateriaalin käyttö vaikuttaa viljelyvarmuuteen ja kasvuun. Nykyisiä kotimaisia käyttöaluesuosituksia ollaan Metlassa parhaillaan tarkistamassa lämmenneen ilmaston ja jalostuksen edistymisen vuoksi. NOVELTREE-projektissa tutkittiin yhdessä ruotsalaisten kanssa optimaalisia käyttöalueita ilmastonmuutos huomioon ottaen. Ruotsin ja Suomen ilmatieteen laitosten ilmastotiedot yhdistettiin ja tutkittiin todennäköisimpiä ilmastonmuutosskenaarioiden oletuksia paikallistasolla. Molempien maiden kenttäkoetuloksia analysoitiin yhdessä, ja etsittiin lämpösummaa tarkempia ilmastotekijöitä jotka ennustavat taimimateriaalien elossa säilymistä ja kasvua. Hankkeessa kehiteltiin alustava versio nettisovellutuksesta, jolla metsänomistaja tulevaisuudessa voisi itse tarkastella eri taimimateriaalien todennäköistä soveltuvuutta omalle uudistusalalleen (kuva 2). Käyttöalueiden määrittämistutkimusta ja käytännön sovellusten kehittämistä jatketaan yhteistyönä ruotsalaisten kanssa ja myös kansallisena projektina yhdessä kotimaisten sidosryhmien kanssa.

Lisätietoja

< Takaisin etusivulle
Kuvat: Metla/Erkki Oksanen, ellei toisin mainita