Tutkimuksesta tuotteeksi – Kasvullisella lisäyksellä lisää kasvua metsiin
Metsänjalostuksessa tuotettuja aineistoja voidaan hyödyntää entistä laajemmin, kun otetaan käyttöön kasvullisen lisäyksen uutta teknologiaa. Laboratorio-olosuhteisiin kehitetyt solukkoviljelymenetelmät voidaan soveltaa myös kaupalliseen tuotantoon. Uuden massatuotantomenetelmän myötä voidaan nostaa hyvälaatuisen metsänviljelytaimen tarjonta tulevaisuuden tarpeiden tasolle. Käytännön taimituottajilla on mielenkiintoa uuden tuotantosuunnan käyttöönottoon, mutta se edellyttää kaupallisen solukkolisäysmateriaalin saamista markkinoille .
Kuusen jalostetun metsänviljelyaineiston käyttöä rajoittaa tällä hetkellä siemenen heikko saatavuus. Jalostettu siemen tuotetaan edelleen pääosin 1960- ja 1970-luvuilla perustetuilla, ensimmäisen sukupolven siemenviljelyksillä, joita kuusella on nykyisellään alle 300 ha. Kuusen kukinnan epätasaisuus on aiheuttanut siemenviljelyksillä ongelmia ja lisäksi viljelmiä uhkaavat käpyjä sekä siemeniä tuhoavat kasvitaudinaiheuttajat ja hyönteiset. Jotta jalostustyön tuloksena saatu geneettinen aineisto saataisiin siirrettyä jalostustarhoilta uudistusaloille ja tulevaisuuden metsiin, hyvälaatuisen metsänviljelyaineiston tuotantoa olisi merkittävästi tehostettava.
Massatuotannolla nopeasti hyötyjä
Kuusen siemenviljelysten määrä on suunnitteilla kaksinkertaistaa lähivuosina, mutta siemenviljelyalan lisäämisellä ei voida välittömästi lisätä siemenen saatavuutta - uudet siemenviljelykset alkavat tuottaa taloudellisesti kannattavia siemensatoja vasta noin 18 vuoden iässä. Siementuotannon rinnalle ollaankin nyt kehittämässä solukkolisäyksen menetelmiä hyödyntävää massatuotantovaihtoehtoa, jonka avulla voitaisiin nopeuttaa metsänjalostuksella saatujen tulosten hyödyntämistä metsänviljelyssä.
 |
| Kuva: Tuija Aronen/Metla |
Solukkolisäys on menetelmä, jolla voidaan tuottaa laboratorio-olosuhteissa massoittain perimältään toistensa kaltaisia kopioita. Menetelmässä hyödynnetään erilaistumattoman kasvisolun kykyä tuottaa kokonaan uusi kasviyksilö. Kuusen tapauksessa solukkoviljely tapahtuu monistamalla tuleentumattomasta siemenestä poimittua solukkoa keinotekoisella alustalla. Kasvatuksen aikana solukon kehitystä ohjataan muuttamalla alustan ravinne- ja kasvihormonikoostumusta. Yhdestä siemenestä voidaan tällä hetkellä tuottaa satoja, tai jopa yli tuhat keinollisella kasvualustalla kasvavaa pikkutainta puolivuotisen kasvatusprosessin tuloksena. Massatuotantomenetelmiä kehittämällä tätä monistuskapasiteettia on mahdollista vielä huomattavasti parantaa.
Tutkimuksen tarpeisiin kehitetyt solukkolisäys-menetelmät sisältävät useita työvoimavaltaisia vaiheita. Erityisesti aloitusvaihe on työläs ja vaatii erikois-osaamista. Solukon monistusvaihe ja sitä seuraavat kypsytys- ja idätysvaiheet sen sijaan onnistuvat pienemmällä työmäärällä ja vähemmällä harjaantumisella. Tutkimuslaboratoriossa monistusvaihe tehdään kiinteillä, petri-maljoille valetuilla alustoilla, mutta menetelmän muuntaminen niin, että lisäys voitaisiin tehdä esimerkiksi isoissa, ravintoliuoksella täytetyissä astioissa, voisi merkittävästi tehostaa monistusvaihetta ja mahdollistaa teknologian siirtämisen käytännön tuotantoympäristöön.
Uusia menetelmiä ja tehokkaampia tavoitteita hankkeessa
Uuden teknologian käyttöönoton tuomat mahdollisuudet lisätä kilpailukykyä taimimarkkinoilla houkuttavat taimituottajia. Solukkoviljelyyn perustuvia massatuotantomenetelmiä kehitetään Metlan ja Taimityllilä Oy:n kanssa yhteistyössä vuonna 2011 alkaneessa, kolmivuotisessa hankkeessa ”Kasvullinen lisäys – osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi”. Hanketta koordinoi Metlan Punkaharjun toimipaikka. Yhtenä pääasiallisena tavoitteena on mahdollistaa Metlan hallussa olevan, arvokkaan geneettisen aineiston lisääminen taimitarhoilla aivan uudella tavalla ja samalla nopeuttaa vuosikymmenten metsänjalostustyön tuloksena syntyneen lisäysaineiston päätymistä entistä tehokkaammin metsään. Tavoitteena on myös kehittää palvelu, jonka kautta lisäysaineisto voidaan toimittaa taimituottajan käyttöön tasapuolisuuden periaatteita noudattaen.
Metsävaltaisessa Itä-Suomessa kasvullinen lisäys nähdään aluekehityksen kannalta innovatiivisena mahdollisuutena vilkastuttaa metsiin liittyvää elinkeinotoimintaa. Etelä-Savon maakuntaliitto rahoittaa ”Kasvullinen lisäys – osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi” –hanketta Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeen kustannusarvio on yli 600 000 €. Hanke on lisäksi listattu yhtenä Etelä-Savon maakunnan kärkihankkeista. Aihepiiri on myös liitetty osaksi Metlan uutta Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito –tutkimusohjelmaa.
Lisätietoja
- Projektipäällikkö Susanne Heiska, susanne.heiska(a)metla.fi
- Kasvullinen lisäys - osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi
|
< Takaisin etusivulle |
|
