Kuka omistaa metsäpuiden geenit?
Pohjoismaisen geenivarakeskuksen (NordGen) alainen metsäpuiden geenivaraverkosto selvitti projektissaan onko tarpeen ryhtyä erillisiin toimenpiteisiin, joilla metsäpuiden geenivarojen liikkuvuus pohjoismaiden välillä voidaan turvata tilanteessa, jossa uudet kansainväliset sopimukset säätelevät geenivarojen hyödyntämistä. Projektissa kuvattiin myös kunkin Pohjoismaan kansallista lainsäädäntöä ja toimintatapoja yhtäläisyyksien ja erojen havainnollistamiseksi sekä kartoitettiin kansainvälisten sopimusten, patenttioikeuden ja kasvinjalostajanoikeuksia koskevan järjestelmän (UPOV) merkitystä metsäpuiden jalostukselle ja tutkimukselle.
Avaako männyn telomeerien tutkimus puiden vanhenemisen saloja?
Monilla aitotumallisilla, erityisesti meillä ihmisillä ja muilla nisäkkäillä telomeerien lyhentyminen liittyy vahvasti ikääntymiseen. Ilman aktiivista telomeraasi-entsyymiä telomeerit lyhenevät jokaisessa solunjakautumisessa, kunnes lopulta saavutetaan kriittinen pituus eivätkä solut pysty enää uusiutumaan. Telomeereja on tutkittu yksivuotisilla kasveilla, mutta pitkäikäisten puiden telomeereistä on olemassa vain hyvin vähän tietoa.
Lue lisää >Lisää uutiskirjeitä
Kaikki uutiskirjeet >
Metsänjalostus ja metsägenetiikka -uutiskirjeet >
Tilaa tai peru uutiskirje verkkolomakkeella >
Tutkimuksesta tuotteeksi - Kasvullisella lisäyksellä lisää kasvua metsiin
 |
| Kuva: Teijo Nikkanen/Metla |
Metsänjalostuksessa tuotettuja aineistoja voidaan hyödyntää entistä laajemmin, kun otetaan käyttöön kasvullisen lisäyksen uutta teknologiaa. Laboratorio-olosuhteisiin kehitetyt solukkoviljelymenetelmät voidaan soveltaa myös kaupalliseen tuotantoon. Uuden massatuotantomenetelmän myötä voidaan nostaa hyvälaatuisen metsänviljelytaimen tarjonta tulevaisuuden tarpeiden tasolle. Käytännön taimituottajilla on mielenkiintoa uuden tuotantosuunnan käyttöönottoon, mutta se edellyttää kaupallisen solukkolisäysmateriaalin saamista markkinoille.
Lue lisää >LYNET-laitosten ylläpitämät bio- ja geeniaineistot
 |
| Kuva:Susanne Heiska /Metla |
Biodiversiteetin ja geenivarannon turvaaminen on ihmiskunnan elämisen ja hyvinvoinnin edellytys. Elintarviketuotannossa ja muussa hyödyntämisessä olevat kasvi- ja eläinlajit on valikoitu ja jalostettu pitkän ajan kuluessa ja taloudellisesti tärkeiden tuotannossa olevien kantojen turvaaminen ymmärretään välttämättömäksi. Muuttuvissa ympäristöolosuhteissa tarvitaan lisäksi laajempi geenivaranto maa-, metsä-, puutarha-, riista- ja kalatalouden edellytysten turvaamiseksi.
Lue lisää >