Metla uutiskirje
 www.metla.fi

Metsänjalostus ja metsägenetiikka

1/2011
Ajankohtaista ja tutkittua
Geneettinen monimuotoisuus turvaa lajien säilymisen kun ympäristö muuttuu

Metsäpuiden geenivaratyö suojelee lajin sisäistä geneettistä monimuotoisuutta, jota laji ja metsikkö tarvitsevat sopeutuakseen ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tällä hetkellä noin viidesosa Suomessa vuosittain uudistettavasta metsäpinta-alasta uudiste­taan luontaisesti ja noin neljä viidesosaa viljellen.

Lue lisää >
Balttilaisten kuusien jalostus alulle
Kuva: Marja-Leena Napola

Metsänjalostuksessa varau­dutaan ilmaston lämpene­mi­seen muun muassa valitsemalla jalostus­aineiston täydennykseksi uusia pluspuita ulkomaisia kuusialkuperiä sisältävistä koeviljelyksistä. Pluspuita on valittu etenkin virolaisten alkuperien joukosta. Plus­puut vartetaan talteen Haa­pastensyrjän toimipaikassa, ja hyödynnetään jatkojalos­tuksessa.

Lue lisää >
Kiinasta kuuluu – jalostusta ja koetoimintaa
Metsitettävää riittää. ”Suola-aavikkoa" lähellä Daqingin kaupunkia Pohjois-Kiinassa.
Kuva: Pertti Pulkkinen

Käytännön jalostusyhteistyö Kiinan kanssa alkoi jo Met­sänjalostussäätiön aikaan ja uudestaan muu­ta­ma vuosi sitten lähinnä kapean kuusen tiimoilta Pohjois-Kiinassa. Nyt suomalaista alkuperää olevia koekuusia kasvatetaan useilla taimi­tarhoilla Jilinin ja Heilon­g­jian­gin provinsseissa ja kenttäkokeitakin on perus­teil­la. Samaan aikaan Metsäntutkimusinstituutissa selvitetään kapean latvus­tyypin periytyvyyteen liittyviä geenitason kysymyksiä.

Lue lisää >
Tutkittua
Männyn siemenviljelyssiemenen valikoiva keräys parantaa taudin- ja lahonkestävyyttä
Kuva: Jouni Partanen

Männyllä sydänpuuta syntyy puunrungon sisäosiin man­to­puun kuollessa. Tässä yhteydessä sinne kertyy uuteaineita, muun muassa hartsihappoja ja fenolisia yhdisteitä. Erityi­sesti feno­li­silla yhdisteillä on suuri merkitys sekä kasvavien puiden sydän­puussa että sydäpuu­tavarassa lahon­kestävyyden tuojana.

Lue lisää >
Eteläinen siitepöly ei auta rauduskoivua sopeutumaan lämpenevään ilmastoon

Koivujen kukinta alkaa lämpimien keväis­ten ilmavirtausten myötä. On arveltu, että etelä­tuulien mukanaan tuoma koivujen siitepöly nopeut­taa koi­vu­jemme perinnöl­listä sopeutumista lämpe­ne­vään ilmastoon. Tuoreen tutkimuksen mukaan ete­läisen siite­pölyn merkitys on kovin pieni. Tämä johtuu yksin­kertaisesti siitä, että metsiköissä rauduskoivun hede- ja emikukat aukeavat samanaikaisesti.

Lue lisää >

Kuvat: Metla/Erkki Oksanen, ellei toisin mainita