Metsänjalostus ja metsägenetiikka

Metsäklusteri Oy:n uuden tutkimusohjelman EffFibren (Value through Intensive and Efficient Fibre Supply – Arvoa intensiivisestä ja tehokkaasta kuidun tuotan­nosta) rahoitus seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi vahvistettiin 17.9.2010.

Ohjelmassa tullaan tutkimaan muun muassa männyn sydänpuun lahonkestävyyteen vaikuttavien uuteaineiden genetiikkaa ja jalostusta hankkeessa ”Functional Genomics of Wood Formation”.

Tutkimusyhteistyötä tehdään Metlan, Helsingin yli­opiston ja Aalto yliopiston välillä sekä toisen Metsä­klusterin ohjelman, FuBion, kanssa.

Tavoitteena on löytää uuteainepitoisuuden vaihtelua selittäviä perinnöllisiä tekijöitä, joita voitaisiin hyödyn­tää valintajalostuksen apuvälineinä.

Tutkimuksen avulla kehitetään nopeita ja ainetta rikkomattomia menetelmiä uuteaineiden määrän mittaamiseen sekä tutkimuksen että käytännön tarpeita varten. Tutkimme myös valikoivan siemen­keruun suomaa mahdollisuutta kestävää puutavaraa aikanaan tuotta­van metsänviljelymateriaalin tuotan­nossa. Metlassa tutkimusta tehdään professori Katri Kärkkäisen johdolla Punkaharjulaisten tutkijoiden voimin.

Metsäpuiden siemenen siirrolla etelästä pohjoi­seen voidaan saavuttaa kasvunlisää, koska eteläis­ten alkuperien kasvujakso on pidempi kuin paikallis­ten. Osana Suomen ilmas­tonmuutoksen kansallista sopeutumisstrategiaa onkin ehdotettu viljeltäväksi eteläisempiä alkuperiä, jotka voisivat hyödyntää pitenevää kasvukautta paikallisia alkuperiä paremmin. Siirtoetäisyys ei kuitenkaan saa olla liian pitkä, koska syksyllä pitkään jatkuvaan kasvuun ja myöhäiseen talveentumiseen liittyy myös riskejä. Balttilaisten rauduskoivujen menestymistä maas­samme tutkittiin pitkäaikaisissa maastokokeissa.

Lue lisää >

Tiheiden hirvikantojen aiheuttamaa suurta taimik­kotuhojen riskiä pidetään tärkeimpänä syynä siihen, että koivun viljely on vähen­tynyt murto-osaan 1990 - ­ luvun alun huippuvuosista. Varmin tapa suojata koivun­taimikko tuhoilta on aitaa­minen. Myös tutkimusta ja metsänjalostusta palvele­vat rauduskoivun kenttä­kokeet on täytynyt suojata hirviltä aitaamalla. Arvokas tutkimusaineisto syntyi kuitenkin vahingossa, kun hirvet pääsivät provenienssikokeelle rikkoontuneesta aidasta ja söivät koivualkuperiä valikoiden. Tuhoinventoinnin tuloksena saatiin uutta tietoa koivualkuperien kelpaavuudesta hirvelle.

Lue lisää >