kuva:Metla/Jouni Hyvärinen
Metla

Metsänjalostus ja metsägenetiikka

2/2010

Ajankohtaista

Männyn sydänpuun lahontutkimuksesta alkaa uusi tutkimus

Metsäklusteri Oy:n uuden tutkimusohjelman EffFibren (Value through Intensive and Efficient Fibre Supply – Arvoa intensiivisestä ja tehokkaasta kuidun tuotan­nosta) rahoitus seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi vahvistettiin 17.9.2010.

 

Ohjelmassa tullaan tutkimaan muun muassa männyn sydänpuun lahonkestävyyteen vaikuttavien uuteaineiden genetiikkaa ja jalostusta hankkeessa ”Functional Genomics of Wood Formation”.

Tutkimusyhteistyötä tehdään Metlan, Helsingin yli­opiston ja Aalto yliopiston välillä sekä toisen Metsä­klusterin ohjelman, FuBion, kanssa.

 

Tavoitteena on löytää uuteainepitoisuuden vaihtelua selittäviä perinnöllisiä tekijöitä, joita voitaisiin hyödyn­tää valintajalostuksen apuvälineinä.

 

Tutkimuksen avulla kehitetään nopeita ja ainetta rikkomattomia menetelmiä uuteaineiden määrän mittaamiseen sekä tutkimuksen että käytännön tarpeita varten. Tutkimme myös valikoivan siemen­keruun suomaa mahdollisuutta kestävää puutavaraa aikanaan tuotta­van metsänviljelymateriaalin tuotan­nossa. Metlassa tutkimusta tehdään professori Katri Kärkkäisen johdolla Punkaharjulaisten tutkijoiden voimin.

Tutkittua

Tutkittavana uusia venäläisiä lehtikuusialkuperiä

 

Metsäntutkimuslaitos on vuodesta 2005 lähtien ollut mukana kansainvälisessä SIBLARCH-hankkeessa, jossa on tutkittu venäläisten lehtikuusten geneettistä vaihtelua ja kasvatusta. Taimikasvatus aloitettiin vuoden 2005 keväällä Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun toimipaikassa, ja seuraavana keväänä perustettiin alkuperäkokeet Punkaharjulle ja Rovaniemen Kivaloon sekä jälke­läiskoe Punkaharjulle. Taimia kokeisiin istutettiin lähes 15 000 ja kokeiden pinta-ala on noin kahdeksan hehtaaria.

Lue lisää >

Tutkittua

Eteläiset koivualkuperät - parempi tuotos, enemmän riskejä

 

Metsäpuiden siemenen siirrolla etelästä pohjoi­seen voidaan saavuttaa kasvunlisää, koska eteläis­ten alkuperien kasvujakso on pidempi kuin paikallis­ten. Osana Suomen ilmas­tonmuutoksen kansallista sopeutumisstrategiaa onkin ehdotettu viljeltäväksi eteläisempiä alkuperiä, jotka voisivat hyödyntää pitenevää kasvukautta paikallisia alkuperiä paremmin. Siirtoetäisyys ei kuitenkaan saa olla liian pitkä, koska syksyllä pitkään jatkuvaan kasvuun ja myöhäiseen talveentumiseen liittyy myös riskejä. Balttilaisten rauduskoivujen menestymistä maas­samme tutkittiin pitkäaikaisissa maastokokeissa.

 

Lue lisää >

Eteläiset koivualkuperät alttiita hirvituhoille

 

Tiheiden hirvikantojen aiheuttamaa suurta taimik­kotuhojen riskiä pidetään tärkeimpänä syynä siihen, että koivun viljely on vähen­tynyt murto-osaan 1990 - ­ luvun alun huippuvuosista. Varmin tapa suojata koivun­taimikko tuhoilta on aitaa­minen. Myös tutkimusta ja metsänjalostusta palvele­vat rauduskoivun kenttä­kokeet on täytynyt suojata hirviltä aitaamalla. Arvokas tutkimusaineisto syntyi kuitenkin vahingossa, kun hirvet pääsivät provenienssikokeelle rikkoontuneesta aidasta ja söivät koivualkuperiä valikoiden. Tuhoinventoinnin tuloksena saatiin uutta tietoa koivualkuperien kelpaavuudesta hirvelle.

Lue lisää >

Tilaa tai peru uutiskirje

Jos et jatkossa halua vastaanottaa uutiskirjettä, voit perua sen verkkolomakkeella. Samalla lomakkeella voit tilata myös Metlan tiedotteet sähköpostiisi.

© Metsäntutkimuslaitos (Metla), Jokiniemenkuja 1, PL 18, 01301 VANTAA, p. 029 532 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Aimo Jokela, etunimi.sukunimi @ metla.fi