Männyn pluspuu E1102

Puita jalostetaan pääpiirteissään samoin menetelmin kuin muitakin viljelykasveja. Aluksi etsitään ja kootaan yhteen luonnonmetsien hyvälaatuisimmat ja nopeakasvuisimmat yksilöt, pluspuut. Toisinaan valitun pluspuun hyvät ulkoiset ominaisuudet ovat kuitenkin olleet enemmän ympäristö- kuin perintötekijöiden seurausta. Tästä syystä pluspuut testataan viljelemällä niiden jälkeläisiä kenttäkokeissa. Jälkeläisistä tehdään mittaukset, joiden avulla selvitetään pluspuiden todelliset jalostusarvot. Parhaat pluspuut, valiopuut, risteytetään keskenään seuraavan polven jälkeläisaineiston luomiseksi. Tämän lisäksi ne monistetaan varttamalla valiosiemenviljelyksiin tuottamaan siementä käytännön metsätalouden tarpeisiin. Siemenviljelysvartteiden keskinäisen vapaan risteytymisen tuloksena syntyvä siemen on perinyt kahden luonnosta valitun pluspuun perintötekijät. Vastaavaa huippuyksilöiden risteytymistä tapahtuu luonnossa äärimmäisen harvoin, sillä viljelyksen valiopuut ovat yleensä kotoisin eri metsiköistä. Kaikki jalostustyössä syntyvät perintötekijöiden yhdistelmät voisivat kuitenkin periaatteessa esiintyä myös luonnossa.

Jalostuksella turvataan perinnöllinen monimuotoisuus

Metsänjalostuksessa luonnonmetsiemme monimuotoista perimäainesta seulotaan siis valinnan, risteyttämisen ja testauksen avulla. Näin menetellen jalostaja kykenee rikastamaan niiden perintötekijöiden osuutta, jotka vaikuttavat esimerkiksi kasvunopeutta lisäävästi. Kaikissa vaiheissa jalostusaineistoihin valitaan vain terveitä puita. Samalla huolehditaan jalostusaineistojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilymisestä laajana. Runsasta muuntelureserviä tarvitaan pitkäjänteisen jalostustyön kestävyyden turvaamiseksi. Menettelytavat, jolla Suomen metsänjalostuksessa turvataan samanaikaisesti laaja perimän muuntelu ja jalostushyödyt on esitetty Metsäntutkimuslaitoksessa laaditussa Metsänjalostus 2050-ohjelmassa (Haapanen & Mikola 2008).

Pitkähköstä sukupolven välistä johtuen jalostuksen eteneminen on puilla hitaampaa kuin muilla kasveilla. Tuotos-, laatu- ja kestävyysominaisuuksissa ilmenevien perinnöllisten erojen todentaminen vie metsäpuilla huomattavasti pidemmän aikaa kuin muilla kasveilla. Kotimaisilla puulajeilla yhteen jalostuskierrokseen eli sukupolven väliin kuluu aikaa noin 20–25 vuotta. Metsänjalostuksessa edistyminen on siis hyvin ripeää suhteessa metsäpuiden luontaiseen kiertoaikaan ja evoluution nopeuteen. Jalostuksella onkin suuri merkitys tulevaisuuden metsänviljelyaineistojen sopeuttamisessa muuttuvaan ilmastoon.

Keväällä 2010 Haapastensyrjässä alkoivat männyn 2. polven pluspuiden vartteiden risteytykset. Kuva: Sirkku Pöykkö

Metsänjalostuksen tulokset realisoituvat metsätaloudessa metsänviljelyn, siis istutuksen tai metsäkylvön kautta. Siemenviljelyksillä tuotettua siementä on Suomessa ollut laajemmassa mitassa saatavana metsänviljelyyn jo 1980-luvun alusta alkaen. Etelä-Suomessa viljeltävä taimiaineisto on tällä hetkellä suurimmalta osin siemenviljelyssiemenestä kasvatettua. Myös männyn kylvöissä käytetään runsaasti jalostettua siementä. Nuorista kenttäkokeista saadun tiedon perusteella jalostettu siemenviljelyssiemen lisäisi hyvälaatuisen runkopuun tuotosta noin 15–20 prosenttia (Haapanen & Ruotsalainen 2007). Valiosiemenviljelyssiemenellä vastaavan parannuksen arvioidaan olevan 20–30 prosentin välillä. Muuhun metsänparannukseen verrattuna metsänjalostuksen erityisenä etuna on saavutettujen jalostusparannusten säilyminen ja jatkuva karttuminen jalostustyön edistyessä.

Metsänjalostus on Suomessa vakiinnuttanut asemansa viljelymetsätalouteemme olennaisesti kuuluvana edistämistoimintana. Metsäntutkimuslaitos kantaa vastuun pitkän aikavälin metsänjalostusohjelman toteuttamisesta. Käytännön jalostustyöstä valtaosa tehdään Metsäntutkimuslaitoksen Haapastensyrjän ja Punkaharjun toimipaikoissa.

Lisätietoja:

• MMT, vanhempi tutkija Matti Haapanen, p. 050 391 2521, matti.haapanen @ metla.fi

• Haapanen, Matti & Mikola, Jouni. 2008. Metsänjalostus 2050 — pitkän aikavälin metsänjalostusohjelma. Metsäntutkimuslaitoksen työraportteja 71: 1–50.
• Haapanen, M. & Ruotsalainen, S. 2007. Siemenviljelyssiemenen jalostushyödyt lunastavat metsänjalostuksen lupaukset. Taimiuutiset 2/2007: 7–10 (pdf).