Haapastensyrjän metsänjalostuskeskuksessa Lopella tutkittiin 1990-luvun alkupuolella kuusen silmujen aukeamisen ajoittumista osana kasvullisesti lisättävien lajikkeiden kehittämistoimintaa. Taimitarhalle kylvettyjen neljänkymmenen kantapuuerän taimien kasvuunlähdössä oli suurta vaihtelua. Varhaisimmat taimet aloittivat kasvunsa kun kasvukauden tehoisa lämpösumma oli 70 d.d ja myöhäisimmät 180 d.d:n kohdalla. Perheiden väliset erot olivat myös suuria. Ajankohtana, jolloin erään loppilaisen pluspuun kaikki taimet olivat avanneet silmunsa, oli eräiden toisten pluspuiden taimista vasta 20 prosenttia lähtenyt kasvuun.

Aikaisin silmunsa aukaisevilla taimilla esiintyy monenlaisia vaurioita

Mittaustulosten perusteella valittujen jälkeläistöjen hyvälaatuisimmat yksilöt merkitään rekisteritunnuksella. Metsätalousteknikko Erkki Kosonen tallentaa kantataimien tiedot maastotallentimeen. Kuva: Metla/Marja-Leena Napola

Taimitarhan jälkeläistöistä kevään kasvurytmin perusteella valittuja ja kasvullisesti pistokkaina lisättyjä eriä istutettiin vuonna 1993 kloonikokeisiin, joissa seurattiin erien kasvuunlähtöä ja mitattiin pituuskasvua. Tulokset osoittivat (pdf), että kasvurytmiin perustuva eli fenologinen taimivalinta ei vaikuttanut pituuskasvuun hallattomilla koepaikoilla, mutta hallaisilla alueilla vaurioiden ja kasvuunlähdön ajankohdan välinen riippuvuus oli voimakas ja merkitsevä. Aikaisin kasvunsa aloittavat pistokaserät olivat myöhäisiä eriä lyhyempiä ja kärsivät näitä useammin tuomiruosteesta ja rungon korovaurioista

Ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu, että silmunpuhkeamisen ajankohta ei korreloi kasvun päättymisen eli päätesilmun muodostumisen ajankohdan kanssa. Pituuskasvunsa lopettanut taimi voi kuitenkin loppukesän suotuisten säiden vuoksi aukaista päätesilmunsa ja lähteä uudelleen kasvuun. Ilmiötä kutsutaan jälkikasvuksi ja ominaisuus on perinnöllinen. Sekä Suomen että muiden pohjoismaiden kuusenjalostuksessa on 1980-luvulta lähtien vältetty jälkikasvuisten jalostusmateriaalien valintaa jalostusaineistoihin, etenkin kasvullisen lisäyksen lähtöaineistoihin. Lämpiminä syksyinä toista kasvua venyvien taimien latvat ovat heikosti puutuneita ja kärsivät pakkasvaurioista.

Uusien siemenviljelysten tuottamat taimet ovat nopeakasvuisempia ja kestävämpiä

Uusia kuusen valiosiemenviljelyksiä on 2000-luvulla perustettu Suomeen kuusi kappaletta. Siemenviljelysten kloonivalinnassa on huomioitu jälkeläiskokeista koottujen pituuskasvutietojen lisäksi havainnot kokeiden pluspuiden keskimääräisestä kasvuunlähdöstä. Samoin on otettu huomioon jälkeläistöissä esiintyneet latva- ja rankavauriot. Uusien valiosiemenviljelysten tulevaisuudessa tuottama metsänviljelyaineisto on nykyistä aineistoa nopeakasvuisempaa ja kestävämpää.

Kantataimien (kanditaimien) oksia juurtumassa Haapastensyrjän kasvihuoneessa keväällä 2010. Lattialämmitys ja tasainen korkea kosteus edistävät juurtumista. Kuva: Metla/Marja-Leena Napola

Kuusen jalostusohjelmassa toteutetaan paraikaa niin sanottujen kanditaimien (ehdokkaiden) valintaa kuusivuotiaista koeviljelyksistä. Nämä kokeet sisältävät pluskuusikoista 1990-luvulla valittujen uusien pluspuiden jälkeläistöjä. Koeviljelyksiä on istutettu kaikille kuusen lähtöisyysalueille (jalostusvyöhykkeille) aina Kolaria myöten. Kokeiden pituusmittausten, kasvuunlähdön havainnoinnin ja laatuarvioiden perusteella valituista parhaista perheistä valitaan edelleen laadukkaimmat taimiyksilöt jatkojalostukseen.

Taimivalinta tapahtuu maastossa toukokuun lopulla. Jokainen valittu ehdokas käy läpi kuusenjalostajan suorittaman tiukan arvioinnin. Valituista 2. polven ehdokkaista leikataan pistokasoksat loppusyksyllä ja oksat varastoidaan kylmähuoneeseen. Pistokasoksat juurrutetaan Haapastensyrjän toimipaikan kasvihuoneessa huhti-toukokuun aikana. Keväällä 2010 juurrutuksessa on 500 kantataimen pistokasoksaa. Nämä kantataimet (ehdokkaat) ovat viidenkymmenen keskisuomalaisen pluspuun jälkeläisiä.

Kloonattuja kantataimia testataan kokeissa kymmenen vuoden ajan. Maastotestauksen ja kasvurytmihavainnointien lisäksi klooneja on mahdollisuus testata tutkimuskasvihuoneessa. Kasvihuoneen säädetyissä olosuhteissa voidaan tutkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri alkuperiin. Testausjakson jälkeen parhaimmat ja kestävimmät kloonit valitaan toisen polven jalostuspopulaatioihin sekä uusiin toisen polven valiosiemenviljelyksiin tuottamaan siementä tulevaisuuden metsänviljelyä varten.

Lisätietoja:

• Kuusen jalostusmetsänhoitaja Marja-Leena Napola, p. 010 211 2919, marja-leena.napola @ metla.fi

• Hanke 3413: Metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmat

• Metinfo Metsänjalostus