Rauduskoivun perimän kartoitus alkamassa ensimmäisenä maailmassa
Metsäntutkimuslaitos on ryhtynyt Helsingin yliopiston kanssa yhteistyöhön rauduskoivun jalostuksessa genomin eli perimän kartoittamiseksi. Yhteistyön tarkoituksena on vauhdittaa metsäpuiden geenitekniikan tutkimusta yliopistoissa ja sen tulosten myöhempää hyödyntämistä Metlassa. Metla tuo hankkeeseen ainutlaatuisen jalostustietämyksen puuyksilöiden arviointimenetelmistä, kukittamisesta ja risteyttämisestä sekä tähän
tarkoitukseen erityisen sopivan koivuaineiston. Perimän kartoitus
tehdään myöhemmin Helsingin yliopiston toimesta.
Metsänjalostuksella metsiemme paras perimä hyötykäyttöön
Kuva: Matti Haapanen
Metsänjalostuksella tarkoitetaan metsänviljelyyn käytettävien siementen ja taimien perinnöllisten ominaisuuksien muuttamista entistä paremmin ihmisen tarpeita vastaaviksi. Jalostuksen avulla parannetaan erityisesti laadukkaan runkopuun tuotosta pinta-alayksikköä kohti sekä puiden viljelyvarmuutta ja ympäristöolosuhteiden vaihtelun sietokykyä.
Jos et jatkossa halua vastaanottaa uutiskirjettä, voit perua sen verkkolomakkeella. Samalla lomakkeella voit tilata myös Metlan tiedotteet sähköpostiisi.
Ajankohtaista
Kasvurytmillä on merkitystä kuusen jalostusohjelmassa
Pieksämäen Jäppilässä sijaitsevan testaustarha-alueen kolmesta jälkeläiskokeeesta on vuosina 2008-2009 valittu 150 pluspuun jälkeläistöstä 1500 kantatainta kloonitestausta varten. Kuva: Marja-Leena Napola
Keväthalla on yksi pahimmista kuusentaimikoiden vikuuttajista. Toistuvien hallatuhojen seurauksena kuusen taimet kärsivät ranganvaihdoista ja kasvunmenetyksistä. Osa taimista voi välttää tuhot, sillä kasvunlähdön ajankohdassa on suurta ajallista vaihtelua. Ominaisuuden periytyvyysaste (heritabiliteetti) on korkea, mikä antaa mahdollisuuden tehokkaaseen valintajalostukseen.
Suomen jalostusaineistoja testataan Viron ilmastossa
Metlan Viroon perustama 10 hehtaarin testaustarha-alue aidattiin vappuviikolla 2010.
Kuvat: Markku Ahlqvist
Metsänviljelyssä käytettävien siementen ja taimien tulee olla sekä hyvin sopeutuneita nykyiseen ilmastoon että riittävän mukautumiskykyisiä säilyäkseen elossa ja kasvaakseen hyvin myös ilmaston muuttuessa nopeasti. Kotimaisilla puulajeillamme on luontaisesti varsin hyvä puskurointikyky vuosien ja vuodenaikojen välistä lämpötilavaihtelua ja ääreviä sääilmiöitä vastaan. Onhan vuosien välinen lämpötilavaihtelu Suomessa ainakin yhtä suurta kuin ennusteet keskiarvojen muutoksesta sadassa vuodessa.