Metla uutiskirje
 www.metla.fi

Metsästä hyvinvointia

 12.02.2014
< Takaisin etusivulle

Luontoympäristöllä on ulkoiluseuraa suurempi merkitys emotionaaliseen 
hyvinvointiin

Mikko Jokinen
Kuva: Mikko Jokinen

Luonnossa ulkoilu ja keskittyminen luonnon elvyttäviin piirteisiin lisää ihmisten emotionaalista hyvinvointia. Tutkimustulosten mukaan luontoympäristöllä on suurempi vaikutus hyvinvointiin kuin ulkoiluseuralla.

Kansainvälisessä Environmental Psychology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin kolmea keskeistä mekanismia, joiden kautta luontoympäristö vaikuttaa emotionaaliseen hyvinvointiin. Luontoympäristöllä on stressistä elvyttäviä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat aistien kautta suoraan hyvinvointiin. Kaksi muuta meka­nismia ovat välillisiä: luonto houkuttaa liikuntaan tai sosiaaliseen kanssakäymiseen, jotka vuorostaan tuottavat hyvinvointia.

Mikko Jokinen
Myös seurassa kannattaa havainnoida itselleen mieluisia piirteitä luonnossa. Kuva Mikko Jokinen

Mitä suurempi osuus vapaa-ajasta käytetään luonnossa ulkoiluun, sitä vahvempia elpymiskokemuksia saadaan ja sitä vahvempaa on emo­ti­onaalinen hyvinvointi. Ulkoilun hyödyt vahvistuvat paljon ulkoilevilla, sillä heidän ulkoilukerrasta saamansa hyödyt ovat voimakkaampia ja lisäävät positiivisia tuntemuksia kuten onnellisuutta ja tyyneyttä. 

Sen sijaan viimeisimmän ulkoilukerran kesto (liikunnan epäsuora mit­tari) tai ulkoiluseura eivät osoittautuneet hyvinvointiin vaikuttaviksi tekijöiksi. Näyttää siltä, että ulkoilussa kannattaa muidenkin ihmisten seurassa keskittyä ympäröivään luontoon ja siinä itseä miellyttäviin paikkoihin. Myöskään ulkoilukerran kestosta ei kannata huolehtia liikaa.

Tutkimusasetelmassa vastaajan keskimäärin luonnossa virkistäy­ty­mi­seen käyttämä aika yhdistettiin viimeisimmän ulkoilukerran tuottamiin elvyttävyyskokemuksiin, ulkoiluseuraan sekä ulkoilukerran kestoon. Luonnossa vietetyn ajan vaikutusta emotionaaliseen hyvinvointiin tar­kas­teltiin sekä suoraan että välillisesti viimeisimmän ulkoilukerran el­vyt­tävyyden, seuran ja keston kautta. Tulos säilyi samana, kun vastaajan iän, sukupuolen, kotitalouden tulojen sekä vapaa-ajan muun fyysisen aktiivisuuden vaikutus otettiin huomioon. 

Tutkimus perustuu luonnon virkistyskäytön valtakunnalliseen inventointi (LVVI) -tutkimukseen, jossa selvitettiin, miten suomalaiset ulkoilevat luontoympäristössä vapaa-ajallaan sekä millaisia terveys- ja hyvin­voin­ti­hyötyjä ulkoilusta luontoympäristössä saadaan. Kohderyhmän muo­dos­tavat 15−74-vuotiaat suomalaiset. Talvella ja keväällä 2009 toteutettuun kyselyyn vastasi 3060 suoma­lais­ta. LVVI-tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimus­kes­kus, Tampereen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, UKK-instituutti ja Tilastokeskus.

Lisätietoja
  • Tutkija Marjo Neuvonen, p. 040 801 5406, marjo.neuvonen(a)metla.fi
  • Professori Kalevi Korpela, Tampereen yliopisto, p. 050 318 6130
  • Jukaisu: Korpela, K., Borodulin, K., Neuvonen, M., Paronen, O., & Tyrväinen, L.  (2014). Analyzing the mediators between nature-based outdoor recreation and emotional well-being. Journal of Environmental Psychology, 37, 1–7. http://dx.doi.org/10.1016/j.jenvp.2013.11.003

< Takaisin etusivulle
Kuvat: Mikko Jokinen