Metsästä hyvinvointia

Kansalaiskeskustelu jokamiehenoikeuksien rajoista kiihtyy

Pohjoismaisten tutkimusten mukaan kansalaiset hyväksyvät laajasti jokamiehenoikeudet. Kuitenkin keskustelu siitä, mitä jokamiehenoikeuksiin kuuluu, on lisääntynyt uusien luonnonkäyttötapojen, kaupallistumisen ja glo­balisaation myötä. Ruotsin ja Suomen keskustelun vertailu osoittaa, että etenkin kaupallinen marjanpoiminta sekä uudenlaiset luonnon virkistyskäytön ja mat­kai­lun muodot aiheuttavat hämminkiä.

Kuva: Harri Silvennoinen

Jokamiehenoikeuksien rajanvetoa vaikeuttaa se, että toisin kuin Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa niitä ei ole koottu omaksi laiksi. Ruotsissa ja Suomessa mainintoja jokamie­hen­oikeuksista sisältyy moniin lakeihin, ja Ruotsissa ne on sisällytetty sekä perustuslakiin että ympäristölakiin (Miljöbalken).

Kaupallistuminen puhuttaa eniten

Ruotsin ja Suomen kansalaiskeskustelun vertailu osoittaa, että jokamiehenoikeuksien hyväksyntä ja ongelmat ovat samankaltaisia molemmissa maissa. Internetissä käydyn keskustelun analysoinnin perusteella eniten puhuttaa kau­pal­lis­tuminen, toiseksi eniten elämäntapaan ja kulttuuriin liittyvät kysymykset ja kolmanneksi kansalliseen identiteettiin ja omis­tus­oi­keuteen liittyvät asiat.

Koska jokamiehenoikeuksia ei ole rajattu kansalaisuuteen, ulkomaalaisten oikeudet nousevat keskeisimmäksi konkreettiseksi keskusteluaiheeksi. Ruotsissa järjestetyssä chat-tilaisuudessa kansalaisilla oli mahdollisuus kysyä jokamiehenoikeuksiin liittyvistä ongelmista alaan erikoistuneelta juristilta. Eräs kysyjä halusi tietää, onko jokamiehenoikeuksien näkökulmasta oikein, että saksalainen matkailuyrittäjä tulee eväiden, varusteiden, ka­noot­tien ja 40–50 henkisen ryhmän kanssa Ruotsiin kauniille paikalle harjoittamaan elinkeinoaan. Juristi vastasi, että asia ei ole selvä ja että kaikkien kannalta olisi parasta, että yrittäjä kysyisi maanomistajalta luvan. Hän totesi myös, että kyseessä on tyypillinen tapaus, jollaisia ei esiintynyt muutama vuosikymmen sitten, mutta joita nyt joudutaan puimaan yhä useammin.

Erityisesti Ruotsissa huolenaiheita ovat olleet rantarakentaminen ja latumaksut. Suomessa maanomistajat ovat olleet Ruotsia aktiivisempia keskustelijoita ja herättäneet keskustelua etenkin kaupallisen toiminnan rajoista. Myös ulkomaalaisten marjanpoimintaan liittyvä keskustelu on ollut Suomessa kiivaampaa kuin Ruotsissa.

Vahvoja tunteita

Jokamiehenoikeuksista puhutaan vahvoilla, tunteisiin vetoavilla tavoilla. Erilaiset metaforat ja analogiat ovat tyypillisiä. Vahvat argumentit, kuten ”uhatut oikeudet”, ”sosialismi valtaa”, ”luonto on vain eliitille” ja ”marjasota” politisoivat maankäyttöön liittyviä keskusteluja.

Politisoituminen voi osaltaan johtua luonnonkäyttöön liittyvien perinteiden ja yhteiskunnallisten arvojen muu­tok­sesta. Jokamiehenoikeuksien käytöstä ei ole yleensä ollut haittaa maanomistajille, sillä luonnossa liikkujien toiminta on pääosin tukeutunut sukupolvelta toiselle periytyneisiin tapoihin. Kansainvälisten, kansallisten ja paikallisten tapojen sekoittuessa tukeutuminen perinteisiin kuitenkin kyseenalaistuu eikä perinteisiin ja yksi­löi­den velvollisuudentuntoon vetoaminen toimi, jos kulttuuriset käsitykset hyvistä toimintatavoista ovat kovin erilaisia.

Jokamiehenoikeuksien tulevaisuuden kannalta on olennaista, että oikeuksien käyttötavat ovat maanomistajien ja laajemman yhteiskunnan hyväksyttävissä, jotta kritiikki oikeuksien olemassaoloa kohtaan ei kasva.

Lisätietoja

• Tutkija Seija Tuulentie, p. 029 532 4438, seija.tuulentie(a)metla.fi
• Tutkija Outi Rantala, Lapin yliopisto, outi.rantala(a)ulapland.fi

• Teksti pohjautuu kansainvälisessä teoksessa julkaistavaan artikkeliin: Seija Tuulentie & Outi Rantala. Will “Free Entry into the Forest” Remain? Argumentation Analysis of Finnish and Swedish Discussions on Everyman’s Rights. Teoksessa: D.K. Müller et al. (eds.), New Issues in Polar Tourism: Communities, Environments, Politics. 2013.