Metla uutiskirje
 www.metla.fi

Metsästä hyvinvointia & Metsäsuunnittelu -uutiskirje

13.10.2011
< Takaisin etusivulle

Herkkyysluokitusmenetelmä paljastaa maisemallisesti arimmat alueet talous­metsissä

Metsäntutkimuslaitoksessa on kehitetty menetelmä, jonka avulla voidaan tuottaa visuaalisen metsämaiseman herkkyyttä kuvaava luokitus suuralueille – jopa koko maahan. Maisemallisesti herkimpiä ovat kohteet, joiden voimakas muuttaminen aiheuttaa laajaa vastustusta ja negatiivisia tunteita. Herkkyysluokitusmenetelmän tavoitteena on tunnistaa tällaiset alueet etukäteen ja näin auttaa kohdentamaan maisemanhoidon resursseja kustannustehokkaasti sekä estää konfliktien syntymistä.

Metsämaiseman herkkyysluokitusmenetelmä koostuu kriteerien valinnasta, painokertoimien määrittämisestä, herkkyysmallin laadinnasta ja mallin toteuttamisesta paikkatietojärjestelmässä. Lopputuloksena saadaan kart­ta, joka kuvaa talousmetsien herkkyyttä visuaalisen maiseman muutoksille. Herkkyystieto on helposti liitettävissä esimerkiksi metsäorganisaatioiden paikkatieto- ja suunnittelujärjestelmiin.

Menetelmän avulla voidaan toteuttaa koko maan kattava visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus talousmetsiin.

Menetelmän avulla voidaan toteuttaa koko maan kattava visuaalisen metsä­maiseman herkkyysluokitus talousmetsiin. Luokituksen avulla voidaan tunnistaa alueet, joissa maisemanhoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Aluetason herkkyystieto on nykyisiä metsiköittäisiä inventointeja täydentävä työväline, jonka avulla voidaan kohdistaa esimerkiksi maisemaa huomioon ottavien hakkuiden suunnittelu ja toteutus maisemallisesti tärkeille alueille. Myös julkisrahoitteisen ohjauksen kustannustehokkuutta voidaan parantaa kohdentamalla neuvontaa, maisemapainotteista suunnittelua, viestintää ja metsäpoliittisia tukia maisemallisen herkkyyden mukaan.

Miten herkkyysluokitus laaditaan – pilottina Sotkamo

Herkkyysluokitusmenetelmä koostuu kahdesta päävaiheesta. Menetelmän ensimmäisessä vaiheessa valitaan visuaalisen maiseman herkkyyteen vaikuttavat kriteerit ja laaditaan malli, jonka mukaan herkkyysluokitus toteu­tetaan. Toisessa vaiheessa malli siirretään paikkatietojärjestelmään ja herkkyysluokitus lasketaan halutulle alueelle. Tietylle alueelle valitut kriteerit ja laadittu malli soveltuvat maisemapiirteiltään ja käyttötavoiltaan vas­taavanlaisille alueille, kun taas selvästi erilaisille alueille on laadittava omat mallinsa.

Menetelmän taustalla voidaan hyödyntää maisemamaakuntajakoa, jonka mukaisesti Suomi on jaettu kymme­neen luonnonpiirteiltään yhtenäiseen alueeseen. Tutkimuksessa menetelmää testattiin laatimalla herkkyysmalli Kainuun ja Kuusamon maisemamaakunnalle ja tuottamalla luokitus Sotkamon kunnalle.

Kainuun ja Kuusamon maisemamaakunnassa maisemallista herkkyyttä kuvattiin kolmella pääkriteerillä, joita edelleen tarkennettiin alakriteerien avulla. Pääkriteereiksi valittiin näkyvyys, käyttöpaine ja maiseman vetovoi­maisuus. Näkyvyyttä selittävät alakriteerit olivat laki- ja rinnemetsät, reunametsät ja näköalapaikkoihin näkyvät metsät. Käyttöpainetta kuvattiin vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen, majoituspalveluiden, tieliikenteen ja metsien ulkoilureittien ja rakenteiden sekä ulkoharrastusalueiden avulla. Maiseman vetovoimaisuutta selittäviä alakriteerejä olivat muun muassa vesistön läheisyys ja maiseman vaihtelevuus. Kriteeristö kuvattiin puumaisen päätöshierar­kian avulla ja kriteereille tuotettiin niiden keskinäistä tärkeyttä kuvaavat painokertoimet asiantuntijatietämyksen mallinnuksen avulla.

Kuva: Sotkamon alueelle tuotettu visuaalisen maiseman herkkyyspinta.

Herkkyysluokituksen aineistoina käytettiin olemassa olevia paikkatietoaineistoja. Tärkeimpiä aineistoja olivat Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja korkeusmalli sekä Suomen ympäristökeskuksen Oiva –ympäristö- ja paikkatietopalvelun aineistot. Puustoa kuvaavia tietoja ei herkkyyden arvioinnissa käytetty. Herkkyysindeksin ja –luokituksen laskenta perustui kriteerejä kuvaavien aineistojen yhdistämiseen paikkatietojärjestelmässä herkkyysmallin mukaisesti.

Laajaa yhteistyötä

Yhteistyökumppaneina Metlan vetämässä hankkeessa olivat Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Met­sätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsähallitus, ProAgria Kainuu, Kainuun metsäkeskus, maa- ja met­sätalousministeriö, Aalto yliopisto ja OPENspace research centre. Hankkeen päärahoittajia olivat maa- ja metsätalous­ministeriö ja Metla.

Myös mallin testaus toteutettiin laajalla rintamalla:
Lue lisää >

Pilottitutkimuksessa Sotkamon kunnan alueelle laskettiin maisemallista herkkyyttä kuvaava herk­kyysindeksi ja -luokitus. Herkimmiksi alueiksi osoittautuivat Vuokatin vaarajonon alue, Sotkamon keskustan lähistöllä sijaitse­va Hiukan harjualue sekä Naapurivaaran lähistöt.

Sotkamon alueen herkkyysluokitus ja herkkyys­indeksit ovat sellaisenaan alueen toimijoiden käytettävissä, ja helposti liitettävissä esimerkiksi metsä- ja ympäristöorgani­saa­tioi­den suunnittelu­järjestelmiin.

Lisätietoja
  • Varttunut tutkija Ron Store, p. 029 5323423, ron.store @ metla.fi
  • Tutkimusasiantuntija Eeva Karjalainen, p. 029 5322146, eeva.karjalainen @ metla.fi

< Takaisin etusivulle
Kuvat: Metla/Erkki Oksanen, ellei toisin mainita