Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä? Metlan uutiskirje

<< paluu etusivulle

11.08.2010

	Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä?

Talousmetsissä maisema pyritään usein ottamaan huomioon kaikilla alueilla riippumatta siitä, kuinka paljon maisemalla on katselijoita. Taloudellisesti ja maisemallisesti olisi tarkoituksenmukaisempaa pyrkiä tunnistamaan maisemallisesti herkimmät alueet ja huomioida maisema erityisesti näillä.

Metsäntutkimuslaitoksen, Oulun yliopiston, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistutkimuksessa kehitetään menetelmää, jonka avulla voidaan toteuttaa koko maan kattava talousmetsien visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja yhteistyökumppaneina tutkimuksessa toimivat lisäksi Metsähallitus, ProAgria Kainuu, Kainuun metsäkeskus, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos sekä Openspace-tutkimuskeskus Heriot Watt -yliopistosta. Menetelmää kehitetään aluksi Kainuun ja Kuusamon maisemamaakuntaan, ja herkkyysluokituksen laatimista testataan pilottitutkimuksessa Sotkamon kunnan alueella. Luokituksen avulla voidaan tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet.

Pääkriteereinä ovat näkyvyys, käyttöpaine ja maiseman vetovoimaisuus.

Tutkimus koostuu kahdesta päävaiheesta. Ensimmäisessä
vaiheessa laaditaan maiseman arvioinnissa käytettävä herkkyys
malli, ja toisessa vaiheessa malli ja herkkyysluokitus toteutetaan halutulle alueelle paikkatietojärjestelmän avulla.

Herkkyysmallissa maisemalliseen herkkyyteen vaikuttavat tekijät kuvataan puumaisesti tarkentuvien kriteerien avulla. Ylimmällä tasolla eli pääkriteereinä ovat näkyvyys, käyttöpaine ja maiseman vetovoimaisuus. Pääkriteerit ovat samat kaikissa maisemamaakunnissa, mutta niitä tarkentavat alakriteerit on syytä määrittää erikseen eri maisemamaakunnissa alueiden maisemallisten erityispiirteiden mukaisesti. Luokituksen kriteerit pohjautuvat pääosin käytettävissä olevaan paikkatietoon, kuten maasto- ja ruututietokannan tietoihin sekä numeeriseen korkeusmalliin. Kriteerien keskinäiset tärkeydet määritetään asiantuntijatietämyksen mallinnuksen avulla.

Tutkimuksen toisessa vaiheessa herkkyysluokitus laaditaan pilottialueelle. Maiseman herkkyysarvojen laskeminen tapahtuu ArcGIS-paikkatietojärjestelmällä, jossa kriteerejä vastaavat tiedot tuotetaan hyödyntämällä valmiita paikkatietoaineistoja ja paikkatietoanalyyseillä laskettuja tietoja. Herkkyysluokitus toteutetaan yhdistämällä yksittäiset kriteerit herkkyysmallin mukaisesti herkkyysindeksiksi.

Mallinnuksen tuloksena saadaan tapaustutkimusalueen peittävä maiseman herkkyyskartta, joka kertoo, miten tärkeää kullakin alueella olisi ottaa maisematekijät huomioon. Pienin yksikkö, jolle tietoa tuotetaan, on selvästi suurempi kuin yksittäinen metsikkökuvio. Kartta voidaan edelleen luokitella herkkyysluokkiin ja -vyöhykkeisiin esimerkiksi vaihteluvälille 1–4, jossa 1=maisemallisesti erittäin tärkeä alue ja 4=maiseman kannalta vähämerkityksinen alue.

Mihin herkkyysluokitusta tarvitaan?

Herkkyysluokituksen avulla voidaan tunnistaa muutoksille herkät alueet ja käyttää saatua tietoa apuna metsien käyttöön liittyvässä päätöksenteossa, neuvonnassa ja ohjauksessa sekä valtion metsissä että yksityismetsissä. Herkkyystieto on nykyisiä metsiköittäisiä inventointeja täydentävä työväline, jonka avulla voidaan kohdistaa esimerkiksi maisemaa huomioonottavien hakkuiden suunnittelu ja toteutus sekä tarkemmat maastoinventoinnit ja maisema-analyysit maisemallisesti tärkeille alueille.

Myös julkisrahoitteisen ohjauksen kustannustehokkuutta voidaan parantaa kohdentamalla neuvontaa, maisemapainotteista suunnittelua ja viestintää sekä erilaisia metsäpoliittisia tukia maisemallisen herkkyyden mukaan. Maiseman herkkyystietoa voidaan hyödyntää myös metsämaisemaa hyödyntävän liiketoiminnan edistämisessä ja markkinoinnissa.

Lisätietoja:

Tutkija Ron Store, puh. 050 391 3423, ron.store @ metla.fi
Tutkimusasiantuntija Eeva Karjalainen, puh. 050 391 2146, eeva.karjalainen @ metla.fi

<< paluu etusivulle

Jaa sivu |