| 11.08.2010 |
Luonnon virkistyskäytön paikallistaloudelliset vaikutukset arvioidaan jatkossa vuosittain |
|
Metla ja Metsähallitus ovat kehittäneet sovelluksen luonnon virkistyskäytön paikallistaloudellisten vaikutusten arviointiin. Sovelluksen avulla kansallispuistoihin ja valtion retkeilyalueille kohdistuvan luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun vuotuiset paikallistaloudelliset vaikutukset voidaan arvioida vertailukelpoisesti. Sovelluksen integrointi Metsähallituksen asiakastietojärjestelmään valmistui kesäkuussa 2010.
Ensimmäiset tulokset valmiina
Vuoden 2009 tulosten perusteella kansallispuistojen käyttäjien rahankäytöstä syntyy vuosittain noin 86 miljoonan euron tulo- ja 1 100 henkilötyövuoden työllisyysvaikutus lähialueille. Valtion retkeilyalueilla vastaavat luvut ovat 17, 9 miljoonaa euroa ja 230 henkilötyövuotta.
Menetelmällä voidaan laskea myös puistokohtaiset tulo- ja työllisyysvaikutukset. Kesäkauden matkailusta suurimmat vaikutukset syntyivät Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, jossa 419 000 vuosittaista käyntiä sai aikaan lähes 18 miljoonan euron tulo- ja 234 henkilötyövuoden työllisyysvaikutukset. Monessa puistossa vaikutukset jäävät kuitenkin huomattavasti vähäisemmiksi. Tulokset tarkentuvat sitä mukaa, kun Metsähallitus kerää uutta kävijätutkimustietoa.
Kustannustehokas tapa vaikutusten vuotuiseen arviointiin
Metlan ja Metsähallituksen yhteistyön tuloksena syntynyt sovellus pohjautuu panos-tuotosanalyysiin. Se mahdollistaa tulo- ja työllisyysvaikutusten vuosittaisen arvioinnin sekä luontokohteittain että koko maan tasolla. Kehitystyön mallina toimi amerikkalainen kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointiin kehitetty Money Generation Model 2 (MGM 2), jossa kerrotaan keskenään alueen käyntimäärä, kävijätutkimuksista saatava keskimääräinen rahankäyttö luontokohteen lähialueella sekä rahan kiertämistä paikallistaloudessa kuvaavat kertoimet.
Paikallistaloudellisten vaikutusten arviointi nyt kehitetyllä sovelluksella on kustannustehokasta, koska menetelmä perustuu 
Metsähallituksen säännölliseen ja standardoituun kävijäseurantaan. Käyntimäärien seuranta alueilla on jatkuvaa ja kävijätutkimuksia tehdään viiden vuoden välein. Erillisiä tapaustutkimuksia ei enää tarvita, vaan Metsähallitus arvioi paikallistaloudelliset vaikutukset jatkossa vuosittain osana normaalia toimintaa.
-
Erikoistutkija Ville Ovaskainen, puh. 010 211 2226, ville.ovaskainen @ metla.fi
- Erikoissuunnittelija Liisa Kajala, Metsähallitus, puh. 0205 64 5930, liisa.kajala @ metsa.fi
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Sinikka Jortikka, etunimi.sukunimi @ metla.fi