Jo toinen tykkytalvi Etelä-Suomessa

 

Kaikki lumikuorma ei kuitenkaan ole tykkyä

 

Tykkylunta esiintyy Etelä-Suomessa myös tänä vuonna. Tykyn esiintyminen toisena talvena peräkkäin on epätavallista, sillä sitä on vain harvoin läntisessä Keski- tai Etelä-Suomessa ja ylipäätään alavilla mailla. Nyt tykkyä on kertynyt korkeammilla paikoilla kasvaviin puihin jopa Raaseporissa. Yleensä tykkyä muodostuu vaaramaissa Pohjois-Karjalan Kolilta Kainuuseen, Koillismaalle ja eteläiseen Lappiin. Tykky painaa paljon: Metlan tutkijat ovat mitanneet 19-metrisestä kuusesta 3197 kilon tykkykuorman.

 

 

Myös vuosi sitten etelän puut kantoivat tykkylunta, mutta kaikki lumikuorma ei ole tykkyä. Tykkylunta kertyy puihin kaikenlaisista veden olomuodoista, jotka tarttuvat puihin, ja sen synty riippuu ilmankosteudesta. Tykyn päälle oksille voi kasaantua myös tavallista pakkaslunta, joka ei tartu tykyn tapaan. Kevyt lumi putoaa puusta jo pienellä tuulella, tykky ei.

 

- Avoin meri pitkään jatkuvan pakkaskauden aikana on suuri kosteuden lähde, joka kerryttää nopeasti ja runsaasti puiden taakkaa, dosentti Risto Jalkanen Metlasta sanoo.

 

Tykkyä kertyy puiden lisäksi myös kaikenlaisiin ulkona oleviin rakenteisiin keinulaudoista sähkölinjoihin.Sähkölinjat voivat vahingoittua jo tästä tykkykuormasta ilman päälle kaatuvia puitakin.

Pohjois-Suomessa puiden lumitaakkatilanne on normaali. Korkeilla alueilla puut ovat valkoisia, mutta mistään erityisestä tykkyvuodesta ei tänäkään vuonna voi puhua. Osasyynä on Perämeren aikainen jäätyminen. Kauneimmillaan puut ovat tänä vuonna Koillismaan vaaroilla.

 

Tykyn paino lisääntyy nopeasti valtaviin mittoihin: Pyhätunturin päällä sijaitsevaan televisiomastoon kertyi kahden päivän aikana marraskuussa 1993 vajaat 100 tonnia lisäkuormaa alijäähtyneestä vedestä. Kun Lapissa oli 1994 mahtava tykkyvuosi, jopa yli 3000 kiloon kohonneet yksittäisen puun tykkykuormat tulivat alas vasta maaliskuun alkupuolen suojasäillä.

 

Hennot, tiheässä kasvavat puut vaaravyöhykkeessä

 

Hennot puut taipuvat ja taittuvat tukevia herkemmin . Tykky aiheuttaa eniten vahinkoja hoitamattomissa ja ylitiheissä taimikoissa ja nuorissa metsissä ennen harvennusta tai heti sen jälkeen. Niissä puut panostavat pituuskasvuun ja laiminlyövät runkonsa vahvistamisen. Kun lumikuormaa kertyy hentoon latvukseen, puu painuu helposti luokille maahan asti ellei runko murru ennen sitä. Erityisen herkkiä tuhoille ovat myös tiheät nuoret koivikot.

 

Puut kaatuvat taakan alla huomattavan helposti, jos maasta puuttuu routa. Roudaton maa lisääkin nyt merkittävästi lumituho-ongelmaa eteläisessä Suomessa. Eteläisen Lapin tykkyalueilla maa sitä vastoin on poikkeuksellisen vahvassa roudassa.

 

Metsänomistajan kannattaa käydä pudistelemassa lunta varsinkin arvokkaista taimista, mutta kovalla pakkasella sitä ei pidä tehdä. Pakkasessa puut voivat paukahdella poikki ja olla siten hengenvaarallisia, ja puihin saattaa tulla pahempia vaurioita kuin mitä taipuminen aiheuttaisi.

 

Metsät on syytä harventaa ajoissa ylitiheyden välttämiseksi, jos niiden tuottavuuden säilyminen on omistajalle tärkeää - metsien terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi. Lumi- ja tuulituhot kohdistuvat usein ylitiheinä kasvaneisiin, hiljan harvennettuihin kasvatusikäisiin metsiin.

 

 



Lisätietoja:
<< paluu etusivulle
© Metsäntutkimuslaitos (Metla), PL 18, 01301 VANTAA ,p. 029 532 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Sanna Kettunen, etunimi.sukunimi @ metla.fi