Metla uutiskirje

Vuodenkierto - kesä / syksy

 31.8.2011
< Takaisin etusivulle

Hyi, hirvikärpäsiä!

Metsissä on jo tavattu hirvikärpäsiä kiusaamassa niin marjastajia, sienestäjiä kuin ammattimetsureitakin. Nyt loppukesällä ja syksyllä hirvikärpäset kuoriutuvat koteloistaan ja odottelevat uutta isäntää. Ne ovat aktiivisimmillaan lämpiminä päivinä, ja vasta jatkuvammat pakkasjaksot näyttävät lopettavan niiden liikkumisen. Hirvikärpänen inhottaa ja voi saada välttelemään metsiä.

Elämänsä virheen hirvikärpänen tekee tiputtaessaan siipensä eläimessä, jonka verta se ei pysty käyttämään ravinnoksi. Hirvikärpänen lisääntyy vain hirvieläimissä, ei muissa lajeissa eikä myöskään ihmisessä. Yhdessä hirvessä voikin olla tuhansia kärpäsyksilöitä.

Hirvikärpänen ilmaantui 1960-luvulla Kaakkois-Suomeen, mistä se levisi nopeasti etelärannikkoa pitkin läntiseen Suomeen. Tällä hetkellä hirvikärpäsiin voi törmätä jo Kainuussa, ja Pohjois-Pohjanmaallakin on paikoin runsaasti hirvikärpäsiä.

Hirvikärpänen seuraa isäntäeläintään, ja hirvikannan runsastuminen on luonut myös hirvikärpäselle mahdollisuuden levittäytyä varsin nopeasti. Nykytasollaan runsas hirvikanta mahdollistaa hirvikärpäsen edelleen runsastumisen levinnäisyysalueensa rajoilla. Perinteisesti esillä olleiden taloudellisesti erittäin merkittävien tieliikenne- ja metsävahinkojen lisäksi myös tieto hirvikärpäsen vaikutuksesta luonnonkäyttöön on osaltaan tarpeen, kun arvioidaan kokonaisuutena hirvestä ja hirvikantojen suuruudesta aiheutuvia hyötyjä ja haittoja.

Voiko niiltä välttyä?

Hirvikärpästen määrässä on suuria paikallisia vaihteluita. Eniten hirvikärpäsiä on alueilla, joilla hirvikanta on ollut edellisen talven aikana runsas. Todennäköisimmin hirvikärpäsiä saakin kiusakseen osuessaan hirvien kulkureiteille ja talvehtimisalueille.

Suojapuku.

Hirvikärpänen valitsee isäntänsä näköaistinsa perusteella. Sen silmään osuvat jollain tavalla hirveä muistuttavat ärsykkeet: Kohteen tulee olla tarpeeksi suuri, liikkuva ja selkeästi taustastaan erotettavissa. Hirvikärpäset harhautuvat todennäköisemmin tummiin kuin valkoisiin pukeutuneiden ihmisten kimppuun, ja ne vaikuttavat hakeutuvan lämpimille alueille1.

Hirvikärpäsen sylki ja ulosteet sisältävät antigeenejä, jotka aiheuttavat yliherkkyys- ja allergiareaktioita sekä pitkäkestoista ihottumaa. Metsässä kulkijan onneksi suurin osa hirvikärpäsistä lentää pois, jos ne eivät löydä pääsyä hiuksiin tai muihin suojaisiin paikkoihin. Ainoa tapa välttyä hirvikärpäsen aiheuttamilta oireilta on pukeutua niin, että hyönteinen ei pääse vaatetuksen suojaan.

Hirvikärpäset voivat vaikuttaa metsissä liikkumiseen. Metsissä työasioissa liikkuville ammattilaisille hirvikärpäset aiheuttavat epämukavuutta ja stressiä, vapaa-ajan marjastajat ja sienestäjät taas voivat jättää retkiä väliin. Tuoreen tutkimuksen 2 mukaan yli puolet metsässä työskentelevistä tai muuten liikkuvista välttää syksyisin alueita, joissa tietää hirvikärpäsiä olevan.

Viitteet:

Kortet, R., Härkönen, L., Hokkanen, P., Härkönen, S., Kaitala, A., Kaunisto, S., Laaksonen, S., Kekäläinen, J. & Ylönen, H. 2010. Experiments on the ectoparasitic deer ked that often attacks humans; preferences for body parts, colour and temperature. Bulletin of Entomological Research 100: 279-285. Tiivistelmä suomeksi: http://cc.oulu.fi/~lcervi/valinta.html

Lisää hirvistä ja hirvikärpäsestä

 


< Takaisin etusivulle
Kuvat: Metla/Erkki Oksanen, ellei toisin mainita