<< paluu etusivulle

12.10.2010

 

 Saisiko sienien kasvatuksella puhtia taimien kasvuun?

Metsässä liikkujalle sienet ovat syksyn näky, mutta itiöemän kasvattaminen on vain pieni osa sienen elämää. Luonnossa jokaisen puun juuren kärjissä elää symbioosissa sienirihmastoa, mutta taimitarhoilla näitä sienijuuria eli mykorritsoja tavataan vain vähän. Tarhoilla taimia lannoitetaan runsaasti, joten niiden ei tarvitse kasvattaa laajaa juuristoa tai pitää juurissaan symbionttisia sieniä, joiden avulla selvitä taistelussa metsämaan usein niukoista ravinteista.

 

- Sieni on puulle kustannus, jota ilmankin pärjää riittävän kosteissa ja runsasravinteisissa oloissa, kertoo tutkija Taina Pennanen. Jos ravinteita ja torjunta-aineita kasvitautien varalta on muutenkin riittävästi, miksi puu eläisi sellaisten sienien kanssa, jotka ottavat vastineeksi siltä vettä ja sokereita? Luonnossa olosuhteet eivät kuitenkaan ole puulle yhtä suotuisat, joten puu tarvitsee symbioosia.

 

Pennanen tutkii parhaillaan, voisiko tarhataimien selviytymistä metsässä edistää siirrostamalla niiden juuristoon sienirihmastoa jo taimitarhalla. Tällaisessa taimessa olisi jo metsään istutettaessa sienijuuri.

 

- On yleisesti tunnettua, että terveestä metsästä tuotu multa voi auttaa huonokuntoisen kuusiaidan kasvuun, Pennanen sanoo. Pennasen mukaan puuta ei pitäisi tarkastella yksinään, ilman sienien tai muiden puussa elävien pieneliöiden vaikutusta.

 

 

Symbionttisen Cenococcum geophilum -sienen peittämä juurenkärki, pituus pari millimetriä.
Kuva Taina Pennanen /Metla

 

 

Hyvin kasvavilla taimilla on juurissaan useampia sienilajeja kuin huonosti kasvavilla. Metlan tutkija Tiina Rajala oli ensimmäisiä, joka selvitti sienijuurien lajimääriä havupuuyksilöiden välillä. Nopeasti kasvavan kuusen juurista voi löytyä kolmekymmentä sienilajia, kun taas hitaasti kasvavan juuristosta alle kaksikymmentä. Kuitenkaan vielä ei tiedetä, kumpi on syy ja kumpi seuraus: johtuuko sienilajien runsaus hyvin kasvavasta isäntäpuusta vai menestyykö puu, koska sillä on runsaasti symbioottisia sienilajeja?

 

Sienten ja puiden vuorovaikutuksen tutkimisessa on paljon haasteita. Sienirihmaston siirrostaminen taimien juuristoon ei ole helppoa. Rihmasto on kasvatettava steriileissä laboratorio-oloissa ilman isäntäpuuta, missä se kasvaa hyvin hitaasti - olosuhteet ovat sienelle täysin luonnottomat. Myös sienikannalla on merkitystä, sillä puut voivat reagoida eri tavoin jopa saman lajin eri sieniyksilöihin. Puiden, sienten ja maaperän mikrobien vuorovaikutuksessa on vielä paljon selvitettävää.

 

 

Symbioosit muuttuvat puun elinaikana

 

Symbioosi ei ole yksinkertainen eikä samanlaisena pysyvä suhde. Nuorelle puulle on etua erilaisista sienistä kuin vanhemmalle. Nuoren puun parhaita seuralaisia vaikuttavat olevan sienilajit, jotka eivät kasvata lainkaan maan pinnalla näkyvää itiöemää, sillä ne eivät juuri rasita puuta.

 

- Taimikko ei ole hyvä sienimetsä, Taina Pennanen toteaa. Ruokasienet nostavat itiöemänsä pintaan vanhemmissa metsissä.

 

Isot, mehevät tatit voisivat jopa viedä nuorilta puilta niin paljon vettä ja sokereita, että se vaikuttaisi puun omaan kehitykseen. Sienien lisäksi myös maaperän muut pieneliöt voivat vaikuttaa puiden kasvuun.

 

Lue myös: Voisiko metsänomistaja rikastua viljelemällä sieniä vientiin?

 

 

 

 

Lisätietoja:

  • Erikoistutkija Taina Pennanen, p. 029 532 2404, taina.pennanen @ metla.fi

  • Vanhempi tutkija Tiina Rajala, p. 029 532 2400, tiina.rajala @ metla.fi

  • Tutkija Lu-Min Vaario, p. 029 532 2687 tai 029 532 2687, lu-min.vaario @ metla.fi

<< paluu etusivulle

© Metsäntutkimuslaitos (Metla), PL 18, 01301 VANTAA ,p. 029 532 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Sanna Kettunen, etunimi.sukunimi @ metla.fi