Koivun siitepölykausi onkin monimutkainen ilmiö

 

Koivun siitepölyä kulkeutuu Suomeen jo ennen kukintakautta, ja kukintakauden aikana siitepölypitoisuudet vaihtelevat. Puiden kevyt siitepöly liikkuu ilmavirtauksien mukana tuhansia kilometrejä, ja Suomeen sitä tulee Baltiasta, Venäjältä, Fennoskandiasta ja jopa pohjoisesta Keski-Euroopasta. Siitepölykausi on monimutkainen ilmiö, ja kokonaisuutena sitä on opittu kuvaamaan ja ennakoimaan vasta viime vuosina.

 

 
Siitepölyä kulkeutuu Suomeen ulkomailta
 

Metlan tutkijat laskevat koivun urpuja eli hedenorkkoja joka loppusyksyn ja talven aikana siemensadon tarkkailumetsiköissä, joita on yhteensä noin 80 eri puolilla Suomea. Laskentojen perusteella Metla tekee arviot kevään siitepölykaudesta ja tulevasta siemensadosta. Arviot koskevat vain kotimaan koivuista peräisin olevaa siitepölyä.

 

 

Koivun siitepöly voi kulkeutua tuulen mukana jopa tuhansia kilometrejä.
kuva Erkki Oksanen / Metla

Kuitenkin ilman pitoisuusmittauksissa tehdään siitepölyhavaintoja keväisin jo useita viikkoja ennen paikallisen koivun kukintakauden alkua. Siitepölytiedotteita laativassa Turun yliopiston aerobiologian yksikössä syyksi epäiltiin kaukokulkeumaa.

 

Turkulaiset ottivat yhteyttä Ilmatieteen laitokseen ja tiedustelivat, olisiko kaukokulkeumia mahdollista mallittaa. POLLEN-projektiin lähtivät mukaan myös muun muassa Helsingin yliopisto ja Metla, ja rahoitusta saatiin Suomen Akatemialta. Projektissa kehitettiin malli koivun siitepölyn kaukokulkeumien ennustamiseksi.

 

Huhtikuussa Suomeen kulkeutuvan siitepölyn määrä riippuu etelänpuoleisista ilmavirtauksista ja lähtöalueiden säästä. Kaukokulkeumamalli rakennettiin valmiin radioaktiivisten päästöjen kulkeutumista kuvaavan mallin päälle. Mallia piti muokata kuvaamaan pienhiukkasia raskaampien siitepölyhiukkasten ominaisuuksia. Jotta kokonaisuus toimisi, siihen tarvittiin uudeksi osaksi koivun kukintaa ja siitepölyn vapautumista kuvaava malli.

 

Koivuista vapautuu kukintakauden mittaan vaihtelevia määritä siitepölyä

 

Koivun kukinta, kuten monet muutkin kevään tapahtumat, käynnistyvät kun kevään päivien kuluessa on kertynyt yhteen laskettuna riittävä määrä lämpöä. Tätä kuvaava fenologinen malli oli jo olemassa, mutta se ei sopinut käytettäväksi kaukokulkemia kuvaavan mallin kanssa. Tavallisesti fenologiset mallit kuvaavat ilmiöitä yksittäisinä pistetapahtumina, joita ovat esimerkiksi kukinnan alku tai lehtien puhkeaminen. Koivun kukinta ei kuitenkaan mene ohi yhdessä päivässä.

 

Kaukokulkeumamallin lisäksi varten tarvittiin malli, joka kuvaa koko koivun kukintakauden ja siitepölyn päästömäärän kukintakauden aikana. Mallin kehittämisessä käytettiin aineistona Metlan professori Risto Sarvaksen 1960-70-luvuilla mittaamaa siitepölyaineistoa Etelä- ja Keski-Suomesta. Ensimmäisissä mallikokeiluissa osoittautui, että fenologinen pistemalli kuvaa jotakuinkin yhtä tarkasti niin kukinnan alun kuin lopunkin ajoittumista, ja tämän havainnon pohjalta päädyttiin uuteen kukintamalliin. Uusi malli kuvaa kukinnan koko kauden, ja antaa ennusteen kunkin päivän kukinnan voimakkuudelle.

 

Kaukokulkaumamallin osaksi tarvittava koko Pohjois- ja Keski-Euroopan kukinnan kuvaamista kuvaaman mallin parametrit määriteltiin viime vuosina eri puolilta Eurooppaa kerättyjen kukinta- ja ehdenpuhkeamishavaintojen avulla. Malli osoittautui toimivaksi hyvin myös laajemmalla maantieteellisellä alueella: esimerkiksi mallin ennustevirheet pysyivät suunnilleen samalla tasolla lähes koko tutkitulla alueella.

 

Koivun koko kukintaa kuvaava malli toimii hyvin osana koko kaukokulkeumamallia. Jälkimmäistä on käytetty menestyksellisesti kaukokulkeumien ennustamiseen jo muutaman vuoden ajan. Tietoa tarvitaan muun muassa siitepölyennusteissa.

 

Työtä on kuitenkin vielä jäljellä: Toistaiseksi malli ei ennusta kukinnan voimakkuutta, ja tämä tieto perustuu edelleen hedenorkkojen määrän silmämääräiseen arviointiin.

 

Tapio Linkosalo

 

Lisätietoja:

 

 


<< paluu etusivulle

 

© Metsäntutkimuslaitos (Metla), PL 18, 01301 VANTAA ,p. 029 532 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Sanna Kettunen, etunimi.sukunimi @ metla.fi