<< paluu etusivulle

29.12..2009

 

Poikkeuksellisen kylmä sää jätti lehtiä puihin - valmistautuminen talveen pysähtyi

Kuva: Jouni Hyvärinen

 

Puihin jäävien lehtien taustalla on muun muassa syksyn sää. Elokuussa, kun puut olisivat kaivanneet kylmää päästäkseen kunnolla vauhtiin talveentumisessa, Lapissa oli lämmintä. Vielä syyskuussakaan ei saatu kunnollisia halloja. Lämmintä, myöhäistä syksyä seurasi talven tulo voimalla lokakuun alussa. Lämpimän syksyn takia lehtiä oli puissa myös ensilumen sataessa.

 

Jotta puun lehti irtoaisi ja putoaisi ennen talven tuloa, lehden lehtiruodin tyvelle pitää muodostua muutaman solukerroksen paksuinen irtoamisvyöhyke. Irtoamisvyöhykkeen solujen kehitys keskeytyy, jos sää on liian kylmä, eikä kehitys nyt enää jatkunut sään lämpenemisestä huolimatta. Tänä syksynä talvi tuli Rovaniemelle kuukausi tavallista aikaisemmin, kun lokakuun alussa satoi ensilumi ja pakasti.

 

Ilmiö liittyy puihin, jotka ovat kotoisin Lappia etelämpää. Samojen lajien metsäpuissa lehtiä ei enää näe. Rovaniemen korkeudella on nyt lehtiä esimerkiksi pihlajissa ja rauduskoivuissa sekä Lappiin tuoduissa pensaissa kuten ruusuissa. Eteläistä alkuperää olevat puut aloittavat talveen valmistumisen myöhemmin kuin pohjoiset, ne ikään kuin toimivat kotiseutunsa vuosirytmin mukaan. Nämä lehtipuut kasvavat usein pihoilla tai puistoissa, joten toinen tekijä, joka vaikuttaa lehtien jäämiseen puuhun, on korkea lannoitustaso.

 

Vierekkäin lehtensä pitänyt puu ja lehtensä pudottanut. Kuva: Jouni Hyvärinen

Lehdellisiä puita on myös eteläisessä Suomessa, missä lokakuun kylmä yllätti puut suhteellisesti pohjoistakin aikaisemmin.

 

Lehtien jääminen puuhun voi olla myös puulajille yleinen fysiologinen tila. Esimerkiksi nuoret tammet pitävät usein lehtensä, sillä lehtiin ei jää puun kannalta niin isoja ravinnemääriä, että niiden menettäminen olisi erityisen haitallista.

 

Pimeä lämmin syksy on ongelma

 

Pitkä, lämmin ja pilvinen syksy on ongelma pimeyden takia. Puut yrittävät yhteyttää, mutta se ei onnistu, koska valoa on liian vähän. Lämpötilan pysytellessä nollan yläpuolella puut kuitenkin hengittävät, mikä kuluttaa niiden energiavaroja. Energiaa olisi tarvittu talvesta selviytymiseen ja uuden kasvun käynnistämiseen keväällä.

 

Puut, jotka eivät ehtineet tulla ruskaan ja pudottaa lehtiään ajoissa, kestävät talvea nyt normaalia heikommin. Erityisesti pyöreälatvuksisten puiden kohdalla lumituhojen riski on suurentunut, sillä lunta tarttuu lehtiin enemmän kuin paljaisiin oksiin. Jos lumi repii puusta oksia, myös lahoamisriski kasvaa.

 

Lisätietoja:


<< paluu etusivulle

© Metsäntutkimuslaitos (Metla), PL 18, 01301 VANTAA ,p. 010 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Sanna Kettunen, etunimi.sukunimi@metla.fi