Lämpö ja sade näkyvät puiden kasvukäyrissä

 

Suomessa puiden kasvukausi on hyvin lyhyt. Havupuiden paksuuskasvu alkaa Etelä-Suomessa keskimäärin 20.5-25.5., Lapissa kesäkuun alkupuolella ja Pohjois-Lapissa toisinaan vasta kesäkuun puolivälin jälkeen. Pituutta puut kasvavat vielä lyhyemmän aikaa. Eniten puiden rungot kasvavat heinäkuun aikana.

Metlan tarkkailukuusiin Punkaharjulla ja Kivalossa on asennettu automaattinen kasvupanta, joka mittaa muutoksia puun ympärysmitassa. Tiedonkeruulaite lähettää ne GSM-verkon kautta Metlan tietokoneelle, joka päivittää tiedon muutoksista kerran vuorokaudessa Internetiin. Laitteiston tarkkuus on noin 0,01 millimetriä.

 

Tänä vuonna toukokuun lämpötilat olivat Etelä-Suomessa valtaosin pitkän ajan keskiarvojen yläpuolella, mikä vauhditti puiden lähtöä kasvuun. Loppukevään kuivuus saattoi vaikuttaa muiden kasvien elintoimintoihin, mutta metsäpuut tuskin kärsivät siitä, sillä lumien sulamisvedet pitävät metsämaat kosteina keväällä. Heinäkuun keskilämpötila oli Etelä-Suomessa melko lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Kesän sademäärät ovat olleet runsaita, mikä on kuusen kasvulle eduksi.

 

Kivalon seurantakuusi Lapissa on kasvanut tänä kesänä verrattain hitaasti. Lapissa toukokuu oli erityisen lämmin verrattuna paikallisiin pitkän ajan säätilastoihin, mikä on puiden paksuuskasvulle eduksi, ja paksuuskasvu käynnistyi tavanomaista aikaisemmin. Kesäkuun ja heinäkuun alun viileys kuitenkin hidasti kasvua, sillä kesä- ja heinäkuun lämpötilat säätelevät Lapin kuusen paksuuskasvua voimakkaasti.

 

Punkaharjun seurantakuusen läpimitan muutoksia kuvaava käyrä kääntyi tänä vuonna nousuun jo toukokuun puolivälissä, eli keskimääristä aikaisemmin. Kesäkuun alkupuoli oli viileähkö, mutta puun läpimitta lisääntyi alkukesällä enemmän kuin edeltävinä kesinä, koska kasvu oli käynnistynyt aikaisin.

 

Sateet turvottavat puita

 

Kaikki mittauksissa kasvulta näyttävä ei ole kasvua, eli kasvupannalla mitatut muutokset puun rungon läpimitassa eivät aiheudu pelkästään uusien solujen muodostumisesta. Rungot myös turpoilevat ja kutistuvat niiden sisältämän vesimäärän vaihdellessa. Poutapäivinä puut haihduttavat enemmän vettä kuin juuristo pystyy maasta ottamaan. Tämä näkyy kasvukäyrissä muun muassa siten, että keskikesän poutajaksojen aikana runkojen läpimitta lisääntyy hitaasti tai ei lainkaan, vaikka runkoihin muodostuu uusia soluja. Kuivuus voi jopa pysäyttää kasvun, kuten loppukesällä 2006 tapahtui.

 

Sateet näkyvät mittauksissa hetkellisesti puun läpimitan kasvuna, jonka jälkeen rungon läpimitta taas pienenee puun haihduttaessa vettä. Kesäkuun 4. päivänä Etelä- Suomen yli liikkui runsassateinen ukkosrintama, mikä näkyy Punkaharjun koepuun läpimitan nopeana nousuna. Muutos palautui osittain sateiden hellitettyä, joten kyse on ollut suurelta osin sateen aiheuttamasta turpoilusta.

Läpimitan kasvu sateiden jälkeen nähtiin myös Kivalon kuusessa.Seurantakuusen kasvussa näkyy hyppäys sen jälkeen, kun 24.5. Rovaniemellä satoi vettä peräti 30 millimetriä, minkä jälkeen koepuun paksuus kasvoi. Muutos palautui osittain seuraavan viikon aikana.

 

Puiden läpimitan vaihtelussa voidaan havaita myös vuorokausirytmiä. Puut kutistuvat päivällä hieman, koska rungosta haihtuu vettä. Yöllä ilman suhteellinen kosteus on korkeampi, jolloin haihdutus vähenee ja rungot turpoavat. Sateisten jaksojen aikana ilman suhteellinen kosteus on päivälläkin korkea eikä tällaista vuorokausirytmiä havaita.

 

Puun runkoon kertyy uutta puuainesta senkin jälkeen, kun rungon läpimitta ei enää lisäänny. Kun uusi solu on muodostunut ja laajentunut lopulliseen kokoonsa, soluseinät paksuuntuvat usean viikon ajan.

 

Täsmällisintä tietoa puun kasvusta saadaan solutason mittauksilla. Puuaineesta otetuista näytteistä laboratoriossa tehtävät mittaukset ovat kalliita ja aikaa vieviä. Puun ympärysmittaa jatkuvasti seuraavilla kasvupannoilla saadaan kuitenkin melko edullisesti reaaliaikaista tietoa useiden puiden kasvusta, mutta varjopuolena on turpoilusta aiheutuvien muutosten näkyminen kasvukäyrissä.

 

 

Vuosivaihtelu kasvussa on suurta

 

Puiden kasvu vaihtelee paljon vuodesta toiseen. Sääoloiltaan edullisina kesinä kasvua saattaa kertyä 20 - 30% normaalia enemmän. Vaihtelu on erityisen voimakasta Lapissa, jossa puut elävät viileästä ilmastosta johtuen äärirajoillaan. Etelä-Suomessa säiden ja kasvun yhteys ei ole yhtä yksiselitteinen: Lämpötilan lisäksi myös kesäkauden kuivuuden on todettu vaikuttavan kasvuun.

 

Suomen metsien puuston kehitys tunnetaan tarkasti hyvin pitkältä ajalta. Ensimmäinen puuston määrää ja kasvua selvittävä valtakunnan metsien inventointi (VMI) toteutettiin 1920-luvun alkupuolella. Näin pitkää luotettavaa aikasarjaa metsävaroista ja puuston kokonaiskasvusta ei ole käytettävissä mistään muusta maasta.

 

Metlassa on käynnissä tutkimus, jossa VMI-mittausryhmien keräämiä puista kairattuja näytteitä käytetään puiden kasvurytmin tutkimiseen menneinä vuosina, ja näitä tietoja verrataan kesien säätilastoihin. Tällöin saadaan tarkempaa tietoa kesän säätekijöiden vaikutuksista puustoon.

 

Lisätietoja:

 

<< paluu etusivulle

© Metsäntutkimuslaitos (Metla), PL 18, 01301 VANTAA ,p. 010 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Sanna Kettunen, etunimi.sukunimi@metla.fi