Egbert Beuker kehittää fenologista seurantaa Punkaharjulla

 

- Hollannissa kasvinjalostus on yleensä perunoita ja puutarhakasveja, mutta minä erikoistuin metsäpuihin. Sieltä ei löytynyt valmistumisen jälkeen töitä, ja kysyin Metlasta, Beuker kertoo.

 

Metla tarjosi töitä ensin Vantaalta ja hieman myöhemmin Punkaharjun tutkimusyksiköstä, jossa Beuker nyt työskentelee vanhempana tutkijana. Projektit seurasivat toisiaan, ja puiden sopeutumista käsittelevä väitöskirja hyväksyttiin Joensuun yliopistossa 1996.

 

Beuker on tutkinut monipuolista valikoimaa aiheita. Hänen mielestään Metlan tutkijan pitäisi mennä sinne minne tarvitaan, ja tarve onkin vienyt häntä eteenpäin ja uusiin haasteisiin. Yksi asiantuntemuksen ala on johtanut toiseen tehtävään. Väitöskirjassa alkanut metsäpuiden geneettisen sopeutumisen tutkimus on edelleen työpöydällä fenologian seurannan kautta. Molempia aiheita yhdistää puiden kunnon seuraaminen.

 

- Fenologia on tärkeää, koska ympäristö reagoi ilmastonmuutokseen luonnon vuotuisen kierron tapahtumien kautta. Muutokset ovat suhteellisen helposti seurattavia ja vahvoja indikaattoreita, Beuker toteaa. Biologinen vuosikello on synkronoitu: Lehti puhkeaa ajallaan, toukka kuoriutuu syömään sitä ja muuttolintu saapuu sopivasti syömään toukan. Mitä tapahtuu, jos toukat ovatkin jo perhosia kun lintujen pitäisi ruokkia poikaset?

 

Egbert Beuker johtaa ilmansaasteiden metsävaikutuksia Euroopassa tarkkailevan ICP-yhteistyöohjelman fenologiaryhmää. Ohjelma selvittää metsien terveydentilan ja ilman epäpuhtauksien sekä muiden stressitekijöiden välisiä vuorovaikutussuhteita. Beukerin lisäksi muitakin Metlan tutkijoita on ollut alusta lähtien vahvasti mukana. Fenologia tuli ICP:n ohjelmaan 1990-luvun loppupuolella.

 

ICP:n fenologinen seuranta on perusteellista ja työintensiivistä. Tärkeitä tapahtumia ovat kukinta, ruska, silmujen ilmestyminen ja siemensato. Tutkimuksessa vertaillaan muun muassa puiden kunto ja kasvu, karike, ilman ja maan lämpö sekä maa- ja pintavesi suhteita toisiinsa ja fenologisiin tapahtumiin.

 

Ilmastonmuutos ja lobbaustyö ovat vahvistaneet fenologian asemaa ICP:ssä. Seurantaan löytyy nyt EU-rahaa, mikä mahdollista uusien menetelmien kehittämisen ja käyttöönoton. Beuker kertoo, että esimerkiksi kameroita alettiin käyttää hankalien paikkojen koealojen seurantaan Suomessa kolme vuotta sitten, nyt niiden käyttö on levinnyt koko Eurooppaan.

 

Fenologiassa on tärkeää kerätä pitkiä, yli kymmenen vuoden havaintosarjoja trendien havaitsemiseksi. Punkaharjulla on kolme Suomen 18:ta ICP:n fenologiaseurannan koealasta. Niiden seuranta on samanlaista kuin muillakin Euroopan koealoilla.

 

Suomessa ja Punkaharjulla Beuker viihtyy, koska pitää hiljaisuudesta sekä luonnosta ja siellä liikkumisesta. Hän on myös ollut mukana paikallisessa luonnonsuojelutyössä ja tarkkailee lintuja.

 

- Käyn mielelläni lomalla Alankomaissa, mutta melusta ei pääse siellä pois, Beuker sanoo.

 

Lisätietoja:

Sanna Kettunen


<< paluu etusivulle

© Metsäntutkimuslaitos (Metla), PL 18, 01301 VANTAA ,p. 010 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Sanna Kettunen, etunimi.sukunimi@metla.fi