Vuodenkierto - Fenologiauutisia

1/2009 - talvi

Routa ja puut

Eristäminen hidastaa roudan sulamista Metlan kokeessa.

Hieman yli puolella pohjoisen pallonpuoliskon maa-alasta esiintyy routaa vuosittain, myös Suomi kuuluu tähän routa-alueeseen. Suomessa routajakson pituus vaihtelee muutamasta viikosta useisiin kuukausiin ja roudan syvyys lumipeitteestä riippuen nollasta jopa kahteen metriin. Routa on monessa mielessä tervetullut vieras – mutta miten metsän puut pärjäävät sen kanssa?

Metsäntutkimuslaitoksessa tutkitaan muun muassa sitä, kuinka routa ja sen sulamisnopeus vaikuttavat kuusen pituus- ja paksuuskasvun käynnistymiseen ja rungon paksuuskasvun etenemiseen kesän aikana.

Lue lisää >

Tilaa tai peru uutiskirje

Jos et jatkossa halua vastaanottaa uutiskirjettä, voit perua sen verkkolomakkeella. Samalla lomakkeella voit tilata myös Metlan tiedotteet sähköpostiisi.

Egbert Beuker kehittää fenologista seurantaa Punkaharjulla

Hollantilainen kasvinjalostuksen opiskelija tuli kesäharjoittelijaksi Metlaan 1985, ja palasi valmistumisensa jälkeen. Nyt vanhempi tutkija Egbert Beuker on viihtynyt Suomessa ja Metsäntutkimuslaitoksella jo kaksikymmentä vuotta, ja hän vetää Metlassa eurooppalaista luonnon vuosikiertoa seuraavaa ryhmää.

Lue lisää >

Keskitalvella tykky on komeimmillaan — ja painot suurimmillaan

Kuva Risto Jalkanen

Tykkyä tavataan erityisesti Pohjois-Suomessa, mutta lumituhoja voi esiintyä koko Suomessa. Talvi 2008–2009 ei jääne historiaan merkittävänä tykkyvuotena. Se ei johdu siitä, että tykyn parhaalla esiintymisalueella eteläisessä Lapissa ja Pudasjärvi – Taivalkoski -alueella olisi keskimääräistä vähemmän lunta. Lumipeitteen paksuuden ja tykyn määrän välinen riippuvuus on nimittäin vähäinen, suorastaan olematon.