<< paluu etusivulle

16.10.2008

 

Hirvikärpänen – monelle tuttu kiusa

 

Yhä useampi metsässä liikkuva ulkoilija, marjastaja, sienestäjä, metsästäjä ja siellä työskentelevä joutuu kosketuksiin hirvikärpästen kanssa. Pahimmilla alueilla voi hetkessä saada kimppuunsa kymmeniä hirvikärpäsiä. Jo muutama liikkuva litteä otus hiuksissa ja vaatteiden alla aiheuttaa useimmissa meistä suurta inhoa. Lisäksi puremapistoista syntyy osalle ihmisiä kiusallista hirvikärpäsihottumaa.

 

Hirvikärpäsihottuma kutisee lähes poikkeuksetta voimakkaasti, ja melko usein siinä esiintyy myös nokkospaukamointia sekä nenän ja silmien limakalvo-oireita. Hyttyskarkotteet eivät hirvikärpäsiin tehoa, joten ainakin allergiaoireita saavien kannattaa käyttää suojautumiseen tiivistä vaatetusta.

 

Yhdessä hirvessä käy kova kuhina

 

Hirvikärpänen ilmaantui 1960-luvulla Kaakkois-Suomeen. Sieltä se levisi nopeasti etelärannikkoa pitkin läntiseen Suomeen. Tällä hetkellä hirvikärpäsiin voi törmätä jo Kainuuta ja Pohjois-Pohjanmaata myöten.

Hirvikärpäsen pääisäntäeläin Suomessa on hirvi, jonka turkissa hirvikärpäset elävät ja lisääntyvät. Ja millä tavalla! Yhdessä hirvessä voi olla tuhansittain hirvikärpäsiä. Hirvikärpäset kuoriutuvat maahan pudonneista koteloista loppukesällä ja alkusyksyllä. Aikuistuneet hirvikärpäset odottelevat uutta ”maalia”, liikettä nähdessään ne tavoittavat helposti hirven tai ihmisen.

 

Hirvikärpäsiin törmää useimmiten metsäisillä alueilla, joilla hirvikanta on ollut edellisen syksyn ja talven aikana runsas. Etenkin hirvien kulkureitit ja talvehtimisalueet ovat potentiaalisia esiintymisalueita. Hirvikärpästen määrässä voi olla suuria paikoittaisia vaihteluita.

 

Hirvikärpäset ovat aktiivisimmillaan lämpiminä päivinä, ja vasta jatkuvammat pakkasjaksot näyttävät lopettavan niiden lennot.

 

Eri alojen tutkijat yhtenä rintamana laajassa projektissa

 

Vaikka hirvikärpästä on esiintynyt maassamme jo liki 50 vuotta, siihen liittyvää laajempaa tutkimusta on alettu tekemään intensiivisemmin vasta parin viime vuoden aikana. Tutkimusta tehdään koordinoidusti ns. hirvikärpäsprojektissa. Projektiin osallistuu joukko tutkijoita useista yliopistoista, Evirasta ja sektoritutkimuslaitoksista. Metlasta projektissa on mukana tutkija Sauli Härkönen Joensuun toimintayksiköstä.

Projektin tarkoituksena on selvittää muun muassa hirvikärpäsen levinneisyyttä ja tiheyksiä, leviämiskykyä, lisääntymisbiologiaa, isännänvalintaa, isäntäeläimille ja porotaloudelle aiheutuvaa haittaa, hirvikärpäsen vaikutusta ihmisten luontoharrastuksiin sekä hirvikärpäsen mahdollisuutta toimia tautien levittäjänä.

 

Metlassa hirvikärpänen osana laajempaa tutkimusta

 

Metlassa hirvikärpästutkimusta on käynnistelty Hirvieläinten yhteiskunnalliset ja metsätaloudelliset vaikutukset alueittain -hankkeessa. Tutkimuksessa arvioidaan, onko hirvikärpäsille altistuminen vähentänyt ihmisten intoa liikkua luonnossa ja onko tästä taloudellista haittaa (vai peräti hyötyä). Tämä tieto olisi osaltaan tarpeen, kun arvioidaan kokonaisuutena hirvestä ja hirvikantojen suuruudesta aiheutuvia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hirvimäärien vaihdellessa voimakkaasti ja ongelmien kärjistyessä tarve monitieteisempään tarkasteluun on jatkuvasti lisääntynyt. Metlan tutkimushankkeessa tarkastellaan hirvieläimiä sekä hyöty- että haittaeläimenä aina hirven ravinnonkäytöstä maaseudun elinvoimaisuuteen asti.

 

Lisätietoja:


<< paluu etusivulle

© Metsäntutkimuslaitos (Metla), PL 18, 01301 VANTAA ,p. 010 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Merja Lindroos, etunimi.sukunimi@metla.fi