Lehtien kellastuminen on talveen valmistautumista

Ruskaa esiintyy maapallolla alueilla, joissa on selvät vuodenajat. Lehtien kellastuminen ja variseminen on puiden valmistautumista talviseen lepokauteen.

 

Syksyllä ilman lämpötilan laskiessa ja päivän pituuden lyhetessä lehtien lehtivihreä alkaa vähitellen hajota ja hajoamistuotteet siirtyvät puun runkoon seuraavaa kasvukautta varten. Kun lehtivihreä häviää, lehtien muut väriaineet tulevat näkyviin. Muista väriaineista karotenoidit tuottavat lehtiin keltaisia ja oranssinpunaisia värisävyjä ja antosyaanit punaisia värisävyjä.

 

Lehtien syysväreihin vaikuttavat muun muassa geneettiset tekijät, kesän ja syksyn sääolot ja puiden ravinnetila. Esimerkiksi lehtien sokerimäärä vaikuttaa antosyaanien värivivahteisiin. Geneettisen perimän vaikutus lehtien kellastumiseen näkyy hyvin esimerkiksi haavalla niin, että samasta puusta vesomalla syntyneiden haapojen lehdet ovat samanvärisiä.

 

Lehtien ennenaikainen kellastuminen johtuu sienitaudeista, kuivuudesta tai ravinteiden puutteesta. Kaikkien puiden lehdet eivät kellastu syksyllä. Esimerkiksi harmaa- ja tervaleppä varistavat lehtensä vihreinä.

 

Ilmaston muuttuminen heijastuu puiden vuosirytmiin

 

Metsäntutkimuslaitos on seurannut koko maan kattavalla fenologisella havaintoverkostolla jo runsaan 10 vuoden ajan metsäpuiden ja -marjojen vuosirytmiä ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusten tarkoituksena on selvittää muun muassa ilmastossa tapahtuvien muutosten vaikutuksia.

 

Lehtien kellastuminen ja variseminen on tärkeä osa lehtipuiden vuosirytmiä. Metlan havaintoverkolla on todettu hies- ja rauduskoivun lehteentulon selvästi aikaistuneen viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Sen sijaan lehtien kellastumisessa ja varisemisessa ei ole tapahtunut selvää viivästymistä.

 

Havaintojen perusteella hieskoivun lehdet kellastuvat Pohjois-Lapissa keskimäärin 5.–8. syyskuuta ja eteläisimmässä Suomessa lähes kuukautta myöhemmin eli syys-lokakuun vaihteessa. Lehdet varisevat koivuista Pohjois-Lapissa keskimäärin syyskuun puolenvälin paikkeilla, Etelä-Suomessa noin kuukautta myöhemmin. Rauduskoivulla lehdet kellastuvat ja varisevat jonkin verran myöhemmin kuin hieskoivulla.

 

Lehtipuiden ja muiden metsäkasvien fenologisista muutoksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä syksyllä tiedetään suhteellisen vähän. Pitkäaikaisissa seurannoissa Keski-Euroopassa on saatu viitteitä siitä, että monien lehtipuiden ja muiden kasvien lehtien kellastuminen on viime vuosikymmeninä viivästynyt. Tämä viittaa ilman lämpötilojen nousuun myös syksyllä.

 

Maaruska ja puuruska

 

Ruskalla tarkoitetaan lehtipuiden, varpujen ja ruohokasvien lehtien syysväritystä. Ruskasta erotetaan yleensä maaruska ja puuruska. Maaruskassa värikkäimpiä ruskakasveja ovat vaivaiskoivu, mustikka, juolukka ja riekonmarja. Puuruskan värikkäimpiä puita ovat pihlaja, haapa ja monet jalot lehtipuut.

 

Upeimmalta ruska näyttää yleensä Lapissa, jossa tunturikoivun, vaivaiskoivun ja varpujen runsaus lisäävät syksyn väriloistoa. Lapissa on yleensä myös vähemmän koivunruostetta ja muita sienitauteja kuin etelämpänä.

 

Ruska on yleensä värikkäin lämpimän kesän jälkeen aurinkoisina syksyinä, jolloin päivisin on suhteellisen lämmintä ja öisin lämpötila laskee vähän pakkasen puolelle. Ruskan värikkyyttä heikentävät varsinkin sateisten kesien jälkeen erilaiset sienitaudit, jotka ruskistavat ja varisuttavat puiden lehtiä ennenaikaisesti.

 

Lisätietoja:
  • Hankkeen vastuututkija Eero Kubin, Metla/Muhos , p. 010 211 3710, eero.kubin @ metla.fi
  • Tutkija Jarmo Poikolainen, Metla/Muhos, p. 050 391 3753, jarmo.poikolainen @ metla.fi
  • Avustava tutkija Sanna Virkkunen, Metla/Muhos, p. 010 211 3760, sanna.virkkunen @ metla.fi
  • Metlan metsätietopalvelu Metinfo/Fenologia


<< paluu etusivulle

© Metsäntutkimuslaitos (Metla), PL 18, 01301 VANTAA, p. 010 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Sinikka Jortikka, etunimi.sukunimi@metla.fi