Bioenergiaa metsistä -tutkimus- ja kehittämisohjelman (BIO) tulokset kootusti päättöseminaarissa 19.4.2012
Metlan BIO-ohjelmassa (2007–2011) on tutkittu koko metsäenergian tuotantoketjua aina biomassan kasvatuksesta lämpö- ja sähkölaitoksille saakka. Tutkimuksen painopisteenä on ollut intensiivisen metsäbiomassan käytön vaikutus metsäluontoon.
Tutkimusohjelman keskeisiä tutkimustuloksia esitellään ohjelman loppuseminaarissa Helsingissä – muutamia niistä on poimittu myös tähän ja ohjelman aikaisempiin uutiskirjeisiin.
Lisäksi tässä uutiskirjeessä esitellään Metlan ja VTT:n uusi ForestEnergy2020 -tutkimusohjelma, jolla haetaan entistä laajempaa ja syvällisempää osaamispohjaa tulevaisuuden metsäenergiahaasteiden kohtaamiseen.
Lue lisää >BIO-ohjelman loppuseminaari >
Puusuma hyötykäyttöön kustannustehokkaasti – metsäbioenergia on haastavaa korjuuta
Suomen metsät kasvavat niin hyvin, että puuta riittää sekä metsä- että energiateollisuuden tarpeisiin. Mutta miten tämä puusuma saadaan liikkeelle niin, että sellu- ja paperitehtaille, sahoille ja vanerisorveille, lämpö- ja voimalaitoksille sekä mahdollisille biomassajalostamoille voidaan toimittaa laadukasta raaka-ainetta kohtuullisin kustannuksin?
Lue lisää >Lisää uutiskirjeitä
Kaikki uutiskirjeet >
Bioenergiaa metsistä -uutiskirjeet >
Tilaa tai peru uutiskirje verkkolomakkeella >
Hakkuutähteiden korjuu ei ole ongelmatonta: pohjoismaisen seurantatutkimuksen mukaan hakkuutähteiden korjuu alensi puiden kasvua
Hakkuutähteiden mukana kasvupaikalta lähtee ravinteita moninkertaisesti pelkkään runkopuun korjuuseen verrattuna. Neulasten ja oksien mukana menetetään varsinkin typpeä, jonka saatavuus on kangasmailla kasvua eniten rajoittava tekijä. Metlan tutkimuksen mukaan puuston kasvu näytti alenevan sitä enemmän, mitä enemmän hakkuutähteitä korjattiin ja mitä suurempia hakkuutähteen sisältämät ravinnemäärät olivat suhteessa pintamaan ravinnemääriin. Tulos tukee käytännön suositusta, jonka mukaan noin kolmannes hakkuutähteistä on jätettävä korjaamatta.
Lue lisää >Energiapuu muuttaa turvemaiden hieskoivikoiden kasvatusta – harventaminen ei kannata
 |
|---|
Metla/Juha Laitila. |
Hieskoivikot tuottavat eniten energia- ja ainespuuta varsin tiheinä. Harventaminen ei kannata silloin, kun energiapuun tienvarsihinta on yli 70 prosenttia koivukuitupuun hinnasta. Koivutiheikön lievä harventaminen ennen 12 metrin pituutta lisää korjuukelpoisia kuutioita, mutta lisäys ei kata harvennuksesta aiheutuvia kustannuksia. Hieskoivikon edullisin kiertoaika turvemailla on noin 50 vuotta.
Lue lisää >Uusi ForestEnergy 2020 -ohjelma tuo ratkaisuja metsäenergian koko tuotanto-käyttöketjuun – Metla ja VTT yhteistyöhön
Metla ja VTT ovat käynnistäneet viisivuotisen (2012–2016) ForestEnergy2020 -tutkimus- ja kehitysohjelman. Yhdistämällä resurssejaan tutkimuslaitokset vahvistavat asemaansa kotimaan ja Euroopan kasvavilla bioenergiaosaamisen markkinoilla sekä pystyvät paremmin vastaamaan EU:n asettamien energia- ja ilmastotavoitteiden toteutumiseen. Asiakkaille voidaan jatkossa tarjota koko metsäenergian tuotanto-, hankinta-, käsittely-, jalostus- ja käyttöketjua koskevaa osaamista.
Lue lisää >