Metsähakkeen käyttötavoitteiden toteutuminen edellyttää saha- ja vaneriteollisuuden tuotannon kasvua

Metsähakkeen tarjonta ei riitä täyttämään työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2010 asettaman uusiutuvan energian velvoitepaketin tavoitetta, mikäli raakapuun hakkuut eivät palaudu vuoden 2007 ennätykselliselle, lähes 58 miljoonan kuutiometrin tasolle (metsätilastotiedote vuoden 2007 markkinahakkuista).

Hakkuutähteiden ja kantojen korjuumahdollisuudet ovat suoraan sidoksissa päätehakkuiden määrään, johon vaikuttaa ennen kaikkea tukkipuun kysyntä ja hinta. ”Tukkipuuta käyttävän puunjalostusteollisuuden kannattavuutta tukevat toimenpiteet, kuten puurakentamisen edistäminen tai tuet sahojen energiantuotantoinvestoinneille, auttaisivat myös metsähakkeen käytön tavoitteiden saavuttamisessa”, toteaa Metlan tutkija Maarit Kallio.

Uusiutuvan energian velvoitepaketissa metsähakkeen käyttö sähkö- ja lämpölaitosten polttoaineena nousisi 25 terawattituntiin ja liikenteen biopolttoaineiden valmistus kolmen uuden biojalostamon myötä seitsemään terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä.

Biodieselin valmistus veisi metsähaketta sähkön ja lämmön tuotannolta
Saha- ja vaneriteollisuuden tuotanto on taantunut huomattavasti. Raakapuun hakkuiden on arvioitu jäävän tulevaisuudessa jopa 20 prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2007. Näin alhaisella päätehakkuiden tasolla 25 terawattitunnin tavoite metsähakkeen käytölle sähkö- ja lämpölaitoksissa voisi toteutua, mikäli biodieselin valmistukseen ohjautuisi enintään kaksi miljoonaa kuutiota metsähaketta ja päästöluvan hinta nousisi nykyisestä selvästi.

		Laskelmien lähtökohdat Tutkimuksen laskelmissa metsähake korvasi turvetta ja hiiltä nykyisissä tai niiden tilalle rakennet-tavissa sähkö- ja lämpölaitoksissa. Kemiin, Lappeenrantaan ja Varkauteen sijoitetut biodiesellaitokset käyttivät poltto- aineenaan lähinnä metsähaketta – kolmella suurella laitoksella metsä- haketta tarvittiin noin viisi miljoonaa kiintokuutiometriä eli 10 terawattituntia.   Tukimuodot olivat muuttuva, hiilidioksidin päästöluvan hintaan sidottu sähkön- tuotannon tuki, joka maksettaisiin rajoituksetta kaikelle metsähakkeella tuotetulle sähkölle sekä pienpuun haketustuki. Kunnittainen prosessi- ja kaukolämmön tuotanto rajoitettiin pääsääntöisesti vuoden 2007 tasolle.

Biodieselin tuotanto lisäisi kilpailua metsähakkeesta ja nostaisi sen hintaa huomattavasti. Tämä supistaisi metsähakkeen käyttömahdollisuuksia sähkön ja lämmöntuotannossa. Jos kuitenkin biojalostamojen raaka-aineesta merkittävä osa tulee olemaan kuitupuuta tai kuiduttavan metsäteollisuuden sivutuotevirtoja, kilpailu raaka-aineesta sähkön ja lämmöntuotannon kanssa lievenee.

Pienpuun energiatuki sidottavissa päästöluvan hintaan?
Tiukalla päästölupapolitiikalla ja sen myötä nykyistä korkeammilla päästölupien hinnoilla edistettäisiin lisätukia tehokkaammin metsähakkeen ohjautumista sähkön ja lämmöntuotantoon. Suunniteltu päästöluvan hintaan sidottu sähkön muuttuva tuotantotuki lieventää kuitenkin metsähakkeen käytön kannattavuuteen liittyvää epävarmuutta.

Myös pienpuun energiatuki voitaisiin sitoa päästöluvan hintaan. Muutoin voidaan päätyä tilanteeseen, jossa tukea maksetaan ensiharvennuspuulle, joka ilman sitäkin ohjautuisi polttoaineeksi.

Lisätietoja:

• Vanhempi tutkija Maarit Kallio, puh.029 532 5434, maarit.kallio @ metla.fi 

• Professori Antti Asikainen, puh. 029 532 3250, antti.asikainen @ metla.fi

• Julkaisu Journal of Forest Economics -sarjassa (pdf)

• Bioenergiaa metsistä -tutkimus- ja kehittämisohjelma (BIO)