Metla
   
 
 

Massan mittauksessa käytetään metsätraktorin tai puutavara-auton kuormaimeen asennettua vaakaa.
Kuva: Metla/Jari Lindblad.

Mistä tuoretiheysluku syntyy?

 

Energiapuun painomittauksen muuntoluvut uudistuvat vuoden 2011 alusta alkaen


Muuntoluku tarkoittaa tässä yhteydessä energiapuun massan ja tilavuuden suhdetta  punnitushetken kos­teudessa. Määrite tälle muuntoluvulle on tuoretiheys (kg/m³).  

 

Tuoretiheys muodostuu kahdesta tekijästä: puuaineen – tässä tapauksessa energiapuutavaralajin – tiheydestä ja puun sisältämästä vedestä.

  

Tuoreen puun kosteuden taso on suhteellisen vakaa. Hakkuun jälkeen energiapuun tuoretiheys muuttuu kosteuden muutosten mukaisesti. Puun kosteus on jatkuvassa muutostilassa. Hyvissä ”haihtumisolosuh­teissa”, jolloin lämpötila, ilman suhteellinen kosteus ja tuulisuus ovat suotuisat, energiapuu kuivuu nopeasti.

 

Puu sitoo vettä ympäröivästä ilmasta. Tästä syystä energiapuun kosteus voi kuivumisen jälkeen lisääntyä silloinkin, kun suoranaista sadeveden vaikutusta ei ole. Energiapuulla kosteuden muutokset ovat melko nopeita, sillä haihduttavaa ja vettä sitovaa pinta-alaa on tilavuuteen nähden paljon. 

 

Tuoretiheyslukuja uudistetaan – uudet taulukot monipuolisempia
Energiapuun mittausoppaassa on esitetty tuoretiheysluvut latvusmassalle sekä koko- ja rankapuulle eri puu­lajeilla. Käyttökokemusten mukaan nykyiset taulukoidut tuoretiheysluvut oli tarpeen uudistaa ja monipuolistaa. Energiapuun mittaustoimikunta käynnisti Energiapuun mittausoppaan ja tuoretiheyslukujen uudistamisen kevättalvella 2010. Toimikunnan hyväksymä mittausopas (pdf) sekä tähän liittyvä laskentaohjelma ovat saatavissa Metsäntutkimuslaitoksen internetsivuilta. 

 

Kuivumisolosuhteiden alueelliset erot pyrittiin ottamaan huomioon tuoretiheyslukujen uudistamisessa. Las­kennoissa käytettiin viimeisten viidentoista vuoden ajalta kerättyjä säähavaintoaineistoja, joiden perusteella saatiin käsitys pitkän aikavälin olosuhdevaihteluista ja -tasosta.

 

Tuoretiheystaulukoihin muodostettiin yhteiset luvut Etelä-Suomen ja Pohjanmaan alueille ja toisaalta Kainuu-Koillismaan ja Lapin alueille, joissa kuivumisolosuhteet olivat säähavaintojen perusteella kohtalaisen lähellä toisiaan. Ylä-Lappi sisällytettiin muihin pohjoisiin alueisiin, vaikka sen kuivumisolosuhteet poikkeavatkin jonkin verran. Aluekartta.

 

Uudistetut taulukot muodostuvat kymmenestä taulukosta latvusmassalle ja harvennusenergiapuulle (seka­puusto, havupuut, koivu, muut lehtipuut). Nykyisiin taulukoihin verrattuna uusissa taulukoissa on enemmän painoluokkia. Alueiden väliset olosuhde-erot on otettu huomioon kuivumisjaksojen ajankohdissa siten, että pohjoisilla alueilla kevään kuivumisjakso alkaa myöhemmin kuin eteläisillä alueilla. Samoin pohjoisilla alueilla syksyn kuivumisjakso alkaa aiemmin ja ylipäänsä kuivumiskausi on lyhyempi kuin eteläisillä alueilla. 

 

Esimerkki tuoretiheystaulukosta. Etelä-Suomessa sijaitseva päätehakkuukohde on hakattu 10.4. alkaen. Latvusmassa on metsäkuljetettu 8.5. alkaen ja punnittu kuormainvaa’alla. Punnitustuloksen muuntamiseen tilavuudeksi käytetään painoluokan 4 tuoretiheyslukua, 770 kg/m³.

 

Taulukoiden käyttö edellyttää tavaralajin ja alueen tuntemisen lisäksi mittaus- ja hakkuuajankohdan tuntemista, sillä taulukoiden perusteella määritetään ennen mittausajankohtaa vallinnutta kuivumisnopeutta ja -aikaa. Kuivumisnopeus on määritetty neljällä eri aikajaksolla:

  1. alkukevään hitaan kuivumisen jakso,
  2. loppukevään ja kesän nopean kuivumisen jakso,
  3. loppukesän ja alkusyksyn hitaan kuivumisen jakso sekä
  4. talvi, jolloin kuivumista ei tapahdu.

Taulukoissa otetaan huomioon energiapuun uudelleen kastuminen silloin, kun kesäkaudella kuivuneen energiapuun mittausajankohta on loppukesällä, syksyllä tai talvikaudella.

 

   

Metla hoitaa puutavaranmittausta viranomaistehtävänä – energiapuun mittauksesta erillinen sopimus
Puutavaran mittaus on olennainen osa puunhankinta-

toimintaa. Puutavaran mittauksella tarkoitetaan leimikon pystypuuston tai valmiin puutavaran mittaamista sen määrän tai laadun toteamiseksi.


Mittausta tehdään kauppahintojen, metsätyöpalkkojen sekä puunkorjuun ja -kuljetuksen urakointimaksujen määrittämistä varten. Mittausta tarvitaan lisäksi erilaisissa puunhankinnan valvontatehtävissä, ja nykyisin yhä useammin myös raaka-aineen tuotantoonohjauksessa.

 

Pyöreän puutavaran lisäksi myös muiden puutavaralajien, kuten hakkeen ja purun mittaaminen on puutavaran mittausta. Metsäntutkimuslaitos hoitaa puutavaranmittausta viranomaistehtävänä.


Puutavaran mittauslakia ei ole sovellettu energiapuun mittauksessa. Mittaus on järjestetty alan keskeisten toimijoiden ja edunvalvojien välisellä sopimuksella (Energiapuun mittauksen pelisäännöistä sovittiin -tiedote).

   

Tuoretiheyslukujen käyttö
Säähavaintoaineistojen perusteella voidaan määrittää vain pitkällä aikavälillä todennäköisesti toteutuvia olosuhteita.

 

Kuivumisolosuhteiden satunnainen vaih­telu vuosien välillä ja päiväkohtaisestikin on melko suurta.

 

Taulukoituihin muuntolukuihin perustu­vassa mittauksessa joudutaan aina keskiarvoistamaan ja yksinkertaistamaan luonnossa tapahtuvaa ilmiötä. Riskinä ovat erityisesti tietyn aikajakson poikkeavat kuivumis- tai lumiolosuhteet.

 

Tuoretiheysluvut soveltuvat vain metsä­kuljetuksen yhteydessä tehtyihin mittauksiin.

 

 

Lisätietoja:

© Metsäntutkimuslaitos (Metla), Jokiniemenkuja 1, PL 18, 01301 VANTAA, p. 029 532 2111
www.metla.fi | Liity tai poistu uutiskirjeen jakelusta verkkolomakkeella
Lähetä palautetta | Toimitus: Merja Lindroos, etunimi.sukunimi @ metla.fi