<< etusivulle

 

12.4.2010
Puiden paksuuskasvusta puolet kertyy heinäkuussa

Puun kasvu on yksi metsätieteiden keskeisimpiä tutkimuskohteita. Paksuuskasvun dynamiikkaa tutkitaan Metsäntutkimuslaitoksen hankkeessa ’Ympäristötekijöiden ja perimän vaikutus puukuitujen muodostumiseen ja ominaisuuksiin’. Siksi on yllättävää, ettei puun kasvukauden ajoittumista (kasvun alkaminen, eteneminen kasvukauden aikana ja päättyminen) tunneta tarkasti Suomessa – kuten ei muissakaan maissa.

 

Tiedon puute johtuu vaikeudesta mitata puuaineen muodostumista lyhyillä aikajaksoilla. Tarkatkin mittaukset puun läpimitan muutoksista tuottavat vain suuntaa-antavaa tietoa, koska runkopuu ja kuori turpoilevat ja kutistuvat tuntuvasti säiden vaihdellessa.

 

Täsmällisintä tietoa puun kasvusta saadaan solutason mittauksilla. Runkojen paksuuskasvu perustuu solujen jakautumiseen kuoren alla olevassa jälsikerroksessa. Puun runkoon kertyy uutta puuainesta senkin jälkeen, kun rungon läpimitta ei enää lisäänny. Kun uusi solu on muodostunut ja laajentunut lopulliseen kokoonsa, soluseinät paksuuntuvat usean viikon ajan.

Poikkileikkauskuva kuusen muodostuvasta vuosilustosta; (A) jakautuvia, (B) laajenevia, (C) kaksoissoluseinää muodostavia, ja (D) puutuneita soluja. (E) edellisen vuosiluston kesäpuun soluja.

 

 

Suomessa puiden kasvukausi on hyvin lyhyt. Havupuiden paksuuskasvu alkaa Etelä-Suomessa keskimäärin toukokuun lopulla, Lapissa kesäkuun alkupuolella ja Pohjois-Lapissa toisinaan vasta kesäkuun puolivälin jälkeen. Pituutta puut kasvavat vielä lyhyemmän aikaa. Puiden vuotuisesta paksuuskasvusta kertyy Etelä- ja Keski-Suomessa heinäkuun aikana noin puolet. Toiseksi eniten puuainetta kertyy kesäkuussa, noin 35%.

 

Vuosivaihtelu kasvussa on suurta

Puiden kasvu vaihtelee paljon vuodesta toiseen. Sääoloiltaan edullisina kesinä kasvua saattaa kertyä 20 - 30 % normaalia enemmän. Vaihtelu on erityisen voimakasta Lapissa, jossa puut elävät viileästä ilmastosta johtuen äärirajoillaan. Etelä-Suomessa säiden ja kasvun yhteys ei ole yhtä yksiselitteinen: Lämpötilan lisäksi myös kesäkauden kuivuuden on todettu vaikuttavan kasvuun.

 

Suomen metsien puuston kehitys tunnetaan tarkasti. Ensimmäinen puuston määrää ja kasvua selvittävä valtakunnan metsien inventointi (VMI) toteutettiin 1920-luvun alkupuolella. Näin pitkää luotettavaa aikasarjaa metsävaroista ja puuston kokonaiskasvusta ei ole käytettävissä mistään muusta maasta.

 

VMI-mittausryhmien keräämiä puista kairattuja näytteitä käytetään puiden kasvurytmin tutkimiseen menneinä vuosina, ja näitä tietoja verrataan kesien säätilastoihin. Tällöin saadaan tarkempaa tietoa kesän säätekijöiden vaikutuksista puustoon. Hankkeen tuloksia esitellään tarkemmin WorldDendro2010 kokouksessa.

 

Harri Mäkinen ja Pekka Nöjd

 

 

 

Lisätietoja

 

  • Tutkija Harri Mäkinen, p. 029 532 5265 tai 029 532 5265, harri.makinen @ metla.fi
  • Tutkija Pekka Nöjd, p. 029 532 2331, pekka.nojd @ metla.fi
<< etusivulle
© Metsäntutkimuslaitos (Metla), Jokiniemenkuja 1, PL 18, 01301 VANTAA, p. 029 532 2111 | www.metla.fi
Toimitus: Sanna Kettunen, etunimi.sukunimi@metla.fi