<< etusivulle

 

12.4.2010
Puut kertovat Rovaniemellä ilmaston vaihteluista, metsän terveydestä ja menneisyydestä

 

kuvaaja: Mauri Timonen
Kuva: Mauri Timonen

Sana dendrokronologia tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa tiedettä, jossa menneisyyttä tutkitaan puista rakennettavien aikasarjojen perusteella. Takakäteen ennustamisen kristallipallona käytetään yleisimmin puiden vuosirenkaita eli vuosilustoja, joiden leveys, kovuus, solurakenne ja kemia kertovat ilmaston muutoksista tuhansia vuosia ennen lämpömittarin keksimistä.

 

Vuosilustot paljastavat vuodentarkasti vanhojen puuesineiden ja rakennusten iän, muinaiset tulivuoren purkaukset, jokien tulvimiset ja ilmakehän koostumuksen. Maailman parhaat metsävaratiedot, metsänhoito-ohjeet ja kestävät hakkuusuunnitteet perustuvat myös vuosilustoista mitattuun tietoon.

Lapin lampien hapettomiin pohjamutiin uponneista fossiilipuista on laadittu yli 7600 vuoden yhtäjaksoinen sarja. Sen perusteella voimme arvioida vaikkapa Jeesuksen synnyinvuoden säiden suotuisuutta Lapissa, jos historioitsijat vain pääsisivät yhteisymmärrykseen vuodesta.

 

Pitkä sarja osoittaa ilmaston vaihdelleen viime jääkauden jälkeen enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Lapissa oli 5000 vuotta sitten lähes kolme astetta nykyistä lämpimämpää. Lämmintä oli myös keskiajalla noin vuoden tuhat paikkeilla. Esi-isämme kärsivät vilua ja nälkää ajanlaskumme alkuvaiheessa ja 1300-luvulta aina 1800-luvun loppuun kestäneellä pienellä jääkaudella. Viimeiset sata vuotta olemme eläneet ilmastollisesti varsin rauhallista aikaa. Lämmintä on ollut 1930- ja 1990-luvuilla. Näiden lämpöjaksojen välillä ilmasto viileni vuosikymmenien ajan.

 

Tutkijoita yli 40 maasta pohtii ilmastonmuutosta

 

kuvaaja: Erkki Oksanen
Professori Kari Mielikäinen toimii tieteellisen toimikunnan ja järjestelytoimikunnan puheenjohtajana.

Kesäkuun 13.-18. maailman dendrokronologit kokoontuvat Rovaniemelle joka neljäs vuosi järjestettävän maailmankokouksen merkeissä. Viikon kestävään konferenssiin, jonka pääaiheena on ilmaston muutos, on lähetetty lähes 500 esitelmäehdotusta. Kokouksen tekee erityisen mielenkiintoiseksi maailmanlaajuinen keskustelu ja kiistely vuosilustoihin perustuvan ilmastotutkimuksen menetelmistä ja tutkimusaineistoista. Ilmastoaiheen ohella tieteellistä keskustelua käydään lähes kahdessakymmenessä tieteenalaseminaarissa.

 

Mukana on myös geologeja ja matemaatikkoja antamassa ennusteille mittakaavaa ja uusia menetelmiä.

Konferenssia edeltää nuorille tutkijoille suunnattu kenttäviikko Joensuun yliopiston tutkimusasemalla Ilomantsin Mekrijärvellä. Kenttäviikon opettajat edustavat alan terävintä kärkeä maailmassa. Viikon aikana nuoret tutkijat keräävät aineistoa kalevalaisilta kankailta ja myös veden alta, mittaavat vuosilustoja mikroskoopilla ja analysoivat aineistonsa.

 

WorldDendro 2010 kulkevan kokouksen jälkeen osallistujat hajaantuvat neljälle viikon mittaiselle retkeilylle, jota suuntautuvat Suomen lisäksi Norjaan ja Kuolan niemimaalle.

 

Maailmankonferenssin hyöty Suomelle ja Pohjoismaille ei ole vain matkustelu ja keskustelu. Maailmalla erittäin laajasti käytettyjen dendrokronologian menetelmien osaamisen vahvistaminen kaikissa Pohjoismaissa on yksi metsän- ja ympäristöntutkimuksen avainasioista. Pohjoismaiden, Baltian ja Luoteis-Venäjän tutkijoiden välisen yhteistyön lujittamiseksi Pohjoismaiden Ministerineuvosto on myöntänyt järjestäjille erillisrahoitusta.

 

Kari Mielikäinen

 

 

Lisätietoja

<< etusivulle
© Metsäntutkimuslaitos (Metla), Jokiniemenkuja 1, PL 18, 01301 VANTAA, p. 029 532 2111 | www.metla.fi
Toimitus: Sanna Kettunen, etunimi.sukunimi@metla.fi