Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Avoimet työpaikat » Professorin virantäyttöprosessi » Virantäyttöseloste: Tilastollisten menetelmien professori

Metlassa nyt

Sivukartta | Haku  

Dno 866/111/2010
31.12.2010

Virkasuhteen täyttömenettelyä koskeva seloste
Professorin virkasuhde, tilastolliset menetelmät

1. Viran tausta ja tavoite

1.1 Toimintaympäristö

Metlan tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metlassa tehdään soveltavaa ja sitä tukevaa perustutkimusta sekä kehitetään metsäalan tutkimusyhteistyötä ja tutkimustulosten hyväksikäyttöä.

Tilastotieteen menetelmät ja niihin läheisesti liittyvät muut dataintensiivisten laskentamenetelmien ja matematiikan sovellukset ovat keskeisiä menetelmiä vastattaessa metsä- ja ympäristöalan kysymyksiin. Menetelmäkehitys on laskentatehon kasvamisen myötä nopeaa. Uudet kysymyksenasettelut ja kehittyvien mittausmenetelmien tuottama uudenlainen tieto edellyttävät myös niitä vastaavien menetelmien kehittämistä ja soveltamista.

Tutkimusaineistojen analyysissä tarvittavien menetelmien valikoima on siten laaja ja kehittyvä. Myös aineistoja hankittaessa tilastollisten kokeensuunnittelun- ja otantamenetelmien hallinta on välttämätöntä. Tilastollisten menetelmien professuurilla pyritään varmistamaan metodologisten valmiuksien ajantasaisuus ja kehittyminen Metlassa.

1.2 Aiempi toiminta

Metsäntutkimuslaitokseen perustettiin matemaattinen osasto vuonna 1967, ja samalla perustettiin osaston päällikkönä toimivan professorin virka. Nykyinen professorin tutkimusala on määritelty viimeksi vuonna 1988 siten, että matemaattis-tilastollisten menetelmien professorin vastuualueeseen kuuluvat: metsäntutkimuksessa tarvittavien laskennallisten tutkimusmenetelmien tutkiminen ja kehittäminen, tutkimuslaitoksen henkilökunnan avustaminen ja kouluttaminen niiden soveltamisessa ja ATK-toiminnan kehittäminen yhteistyössä muiden yksikköjen kanssa, metsätilaston laatiminen ja kehittäminen sekä metsäverotusta koskevien selvitysten tekeminen. (asetus 188/1988).

Vuoden 1991 organisaatiouudistuksessa matemaattinen osasto lakkautettiin laitoksen muiden osastojen tapaan, ja professorin virka säilyi uudessa organisaatiossa ilman ATK-toimintaan, metsätilastoon ja metsäverotukseen liittyviä vastuita. Viran ala muotoutui siten metsällisten sovellutusten parissa työskentelevän tilastotieteen professorin viraksi.

1.3. Viran merkitys Metlalle, liittyminen strategiaan ja muihin tutkimusaloihin

Metlan organisaatiouudistuksen yhteydessä 2009/2010 muodostettiin tutkimuksessa osaamisalat, joista tilastollisten menetelmien ja siihen liittyvien palvelujen osaamisala on järjestämättä.
Osaamisalalla kehitetään metsäntutkimuksen tarvitsemia tilastomatemaattisia ja laskennallisia menetelmiä ja niiden soveltamista. Osaamisala tukee Metlan tutkijoiden menetelmäosaamista ja menetelmällisesti korkealuokkaista tutkimustyötä.

Metsäntutkimuksessa, samoin kuin monilla muilla moderneilla tutkimusaloilla, tilastomatemaattiset aineiston hankinta-, analysointi- ja mallinnusmenetelmät ovat keskeisessä asemassa siksi, että metsäntutkimus perustuu suurelta osin empiirisiin aineistoihin kuten järjestetyillä kokeilla hankittuihin mittaustuloksiin (mm. kasvu- ja tuotostutkimus, metsägenetiikka), seuranta-aineistoihin (esim. VMI, metsien terveydentila), paikkatietoaineistoihin tai uusilla kehittyvillä tekniikoilla (esim. laserkeilain) tuotettuihin aineistoihin. Aineistot voivat olla spatiaalisia, temporaalisia tai spatiotemporaalisia.

Oman tutkimus- ja kehitystyön lisäksi professorin toimenkuvaan kuuluu tilastollisten menetelmien ja palvelujen asiantuntijoiden työn kehittäminen ja vetäminen Metlassa.

Metlassa on vuonna 2009 aloitettu laaja metsäntutkimuksen tietoaineistojen dokumentointihanke tarkoituksena tutkimusaineistojen elinkaaren ja saatavuuden kehittäminen ja turvaaminen. Metlan laajojen tietovarantojen tehokas hyväksikäyttö edellyttää syvällistä tilastomatemaattisen analyysin ja mallittamisen asiantuntemusta.

Suomen yliopistoissa ei ole metsäntutkimukseen keskittyneitä tilastollisten menetelmien professuureja. Siksi tarve tilastollisten menetelmien professuuriin Metlan edustamia tieteenaloja varten on erittäin suuri.

Selvitys läheisten alojen professorinviroista ja muista vastaavista viroista Metlassa

Metsäinventoinnin professorin tutkimusalaan kuuluvat: metsien inventointi sekä metsänarvioimisen menetelmien ja metsätalouden suunnittelun perusteiden tutkiminen.

Puuntuotoksen professorin tutkimusalaan kuuluvat: metsien puuston rakenne, kasvu ja tuotos sekä niiden kehittäminen.

Metsänhoidon professorin tutkimusalaan kuuluvat: metsän uudistamisen ja metsänhoidon perusteet ja menetelmät sekä metsien ekologia ja metsäpuiden fysiologia. Tutkimuskohteita ovat metsien uudistaminen luontaisesti ja viljellen, metsäpuiden siemensadot, taimien kasvatusmenetelmät sekä taimikonhoito ja metsikön varhaiskehitys. Käytännön sovellusalueena ovat metsien eri käyttömuodot ja ympäristövaikutukset huomioon ottava metsänhoito.

Metsäteknologian professorin tutkimusalaan kuuluvat: ihmisen, työn, koneen ja metsäympäristön välinen vuorovaikutus metsätaloudessa. Tutkimuksen kohteita ovat työn tuottavuus, kustannukset, ergonomia, työturvallisuus, työn jälki, puutavaran laatu ja sen hallinta, puubiomassan talteenotto, ympäristövaikutukset ja yrittäjyys sekä kone- ja laitevalmistuksen tukeminen ja järjestelmäosaaminen.

Kansantaloudellisen metsäekonomian professorin tutkimusalaan kuuluu metsä- ja puutalouden kansantalous- ja sosiaalitieteellinen tutkimus. Keskeisiä kysymyksiä ovat puumarkkinoiden toiminta, metsätalouden investoinnit ja puunmyyntikäyttäytyminen sekä metsäpolitiikan keinot ja niiden vaikuttavuus. Tutkimusala kattaa puuntuotannon näkökulman ohella myös metsän muut käyttömuodot

Metsägenetiikan professorin tutkimusalaan kuuluvat: puuston ja puulajien geneettinen rakenne sekä metsien käytön ja geneettisen rakenteen vuorovaikutukset, metsäpuiden geneettinen monimuotoisuus ja sitä ylläpitävät mekanismit, puiden geneettinen sopeutuminen ympäristötekijöihin ja niiden muutoksiin, vuorovaikutukset muiden eliöiden kanssa, sopeutumis- ja tuotosominaisuuksien geneettinen säätely sekä molekyyligenetiikan sovellutukset.

Jatkossa tilastollisten menetelmien professorin viran alalla tarvitaan vahvaa yhteistyötä Metlan muiden tieteen- ja osaamisalojen kanssa.

2. Viran jatkamissuunnitelmat

2.1 Professorin tehtävät

Virkaa ehdotetaan jatkettavaksi alla kuvatuin uusin sisällöin ja tavoittein.

Professorin tehtävät Metlassa on määritelty Metsäntutkimuslaitoksen työjärjestyksessä 21.12.2009. Professorin tehtävänä on:

  • vastata tutkimusalansa osaamisen kehittämisestä, tutkimuksen suuntaamisesta sekä tiedon ja teknologian siirrosta yhteistyössä tutkimusjohtajien kanssa,
  • osallistua Metlan strategisten päämäärien ja toimintojen asemointiin suhteessa muihin toimijoihin,
  • tehdä tieteellistä tutkimusta,
  • edistää tutkimusyhteistyötä Metlan tutkijoiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa,
  • vastata ulkopuolisten resurssien hankinnasta ja
  • edistää Metlan kansainvälistymistä tehtäväalueellaan.

Tilastollisten menetelmien professorin keskeisimmät tutkimusteemat ja tehtävänalat tulevan viiden vuoden kuluessa ovat:

  • tutkia ja kehittää metsäntutkimuksessa tarvittavia spatiaalisten, temporaalisten ja spatiotemporaalisten aineistojen tuottamisen, tilastomatemaattisen analyysin ja tilastollisen mallintamisen menetelmiä ja erityisesti menetelmien soveltamista, mukaan lukien kokeiden suunnittelun menetelmät,
  • vastata Metlan tutkijoiden menetelmäkoulutuksesta ja – ohjauksesta,
  • tutkia ja kehittää Metlan laajojen tietovarantojen tehokasta hyväksikäyttöä tilastomatematiikan ja data-analyysin keinoin.

2.2 Yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyö

Yhteistyö yliopistojen kanssa lisää mahdollisuuksia erityisesti matemaattisen mallintamisen, laskentaintensiivisten ja data-analyysin menetelmien uudenlaiseen soveltamiseen. Lisäksi yliopistojen opinnäytetöiden tekijät ovat merkittävä potentiaalinen voimavara Metlalle. Viran tehtävänalueella on mahdollisuuksia osallistua tilastolliseen tutkijankoulutukseen, syventävään opetukseen sekä pro gradujen että väitöskirjojen ohjaukseen. Tilastotieteen virat ja resursointi metsäalan yliopistollisessa koulutuksessa ovat riittämättömät, joten tältäkin osin Metlan professuurilla voi olla sekä kansallista että kansainvälistä merkitystä metsäalan tutkimuksessa ja koulutuksessa.

Tutkimuslaitosyhteistyö sektorilaitosten kanssa, esim. LYNET:n puitteissa, avaa uudenlaisia luonnonvaroihin liittyviä kysymyksenasetteluja, joihin tuloksellinen vastaus edellyttää myös monipuolisia menetelmävalmiuksia. Yhteistyökumppaneilla ei ole tarjota professoritason osaamista ja Metlalla on mahdollisuus nousta keskeiseksi tämän alan osaajaksi.

2.3 Arvio viran kelpoisuusehdot täyttävien mahdollisten hakijoiden määrästä

Suomalaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelee runsaasti viran kelpoisuusehdot täyttäviä mahdollisia hakijoita ja arvio kotimaisten hakijoiden määrästä on 6 – 10.
Virka täytetään kansainvälisen haun kautta.

2.4 Jatkovalmistelussa käytettävät asiantuntijatahot

Suomessa ja kansainvälisesti yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelee monia ansioituneita tutkijoita tilastotieteen alalla, joiden voidaan katsoa voivan toimivan asiantuntijoina ja arvioijina virkaa täytettäessä.

3. Viran määrittely

Viran nimi ja ala
Tilastollisten menetelmien professorin virka, sovellusala metsätieteet.

Virkasuhde
Toistaiseksi voimassa oleva virkasuhde.

Sijoituspaikka
Metsäntutkimuslaitos, toimipaikka määritellään hakuprosessin yhteydessä.

Palkkausluokka
Palkka määräytyy Metlan palkkausjärjestelmän mukaan ja on vaativuustason 13 - 14 mukainen. Palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta (vaativuustaso 13 4 190,81 €/kk, vaativuustaso 14 4 635,09 €/kk). Lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvaa palkanosaa.

Viran täyttömenettely
Virka täytetään Metsäntutkimuslaitoksessa sovellettavien menettelysääntöjen mukaisesti.

4. Viran täyttämistä koskevat tiedot

4.1 Kelpoisuusvaatimukset

Metsäntutkimuslaitoksesta annetun asetuksen (762/2005) 9 § mukaan professorilta vaaditaan tohtorin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan.

Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää perehtyneisyyttä tilastotieteellisiin ja tilastomatemaattisiin menetelmiin ja niiden sovellutuksiin metsätieteissä, hyvää kykyä seurata metsäalan tietotarpeita ja tehdä omaa tutkimusta ja kehitystyötä. Tehtävä edellyttää hyvää kommunikointikykyä ja yhteistyökykyä metsätieteen eri osa-alojen edustajien kanssa.
Hakijan tulee esittää näkemyksenään lyhyt toimintasuunnitelma (enintään 2 sivua) viran keskeisimmistä tulevista tehtävistä.

4.2 Kielitaito
Virkaan vaaditaan suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa (Kielilaki 423/2003). Tarvittaessa tähän vaatimukseen voidaan hakea erivapautta.

4.3 Viran hakeminen

Virkaa on haettava kirjallisesti. Hakemus osoitetaan Metsäntutkimuslaitokselle. Tiedot hakuajan päättymisestä ja paikasta, johon hakemus jätetään, ilmenevät viran hakuilmoituksessa.

Hakemukseen liitetään neljänä, samansisältöisenä kopiona:

1) Nimikirjanote tai vastaava selvitys (ellei hakijasta pidetä nimikirjaa); nimikirjanote saa olla enintään 3 kk ennen hakemuksen jättämistä annettu ja ansioluettelo virallisesti oikeaksi todistettu

2) Lyhyt curriculum vitae liitteen ohjeiden mukaisesti

3) Julkaisuluettelo ryhmiteltynä seuraavasti:

(1) artikkelit kansainvälisissä aikakauslehdissä, joissa on referee-käytäntö;
(2) artikkelit kansainvälisissä tieteellisissä kokoomateoksissa sekä kansainvälisissä tieteellisissä konferenssijulkaisuissa, joissa on referee-käytäntö,
(3) artikkelit kotimaisissa aikakauslehdissä, joissa on referee-käytäntö;
(4) artikkelit kotimaisissa tieteellisissä kokoomateoksissa sekä kotimaisissa tieteellisissä konferenssijulkaisuissa, joissa on referee-käytäntö;
(5) tieteelliset monografiat;
(6) muut tieteelliset julkaisut, kuten artikkelit tieteellisissä lehdissä ja konferenssijulkaisuissa, joissa ei ole referee-käytäntöä sekä julkaisut yliopisto- ja laitossarjoissa

4) Lyhyt selostus täytettävänä olevan viran kannalta merkittävistä tutkimusansioista

5) Toimintasuunnitelma

4.4 Nimitys

Metsäntutkimuslaitoksen johtokunta nimittää.

4.5 Keskeiset säädökset

- Laki Metsäntutkimuslaitoksesta (1114/1999)
- Asetus N:o 1140/1999, Muutettu 22.9.2005 762/2005, 12.2.2009 80/2009 sekä 22.10.2009 798/2009
- Metsäntutkimuslaitoksen työjärjestys 22.12.2009;
- Kielilaki (423/2003)
- Ohje professorin virkojen täyttöprosessista Metsäntutkimuslaitoksessa, TES1347, 6.4.2001.

 

Lisätietoja
Erikoistutkija Risto Häkkinen
Metsäntutkimuslaitos
Puh. 029 532 2053
E-mail: risto.hakkinen @ metla.fi

 

Pasi Puttonen
Tutkimusjohtaja

 

Leena Paavilainen
Tutkimusjohtaja

 

 

 

 

 

Erkki Tomppo
Professori

 

Risto Häkkinen
Erikoistutkija

 


LIITE 1

C U R R I C U L U M V I T A E

1. Nimi

2. Syntymäaika ja paikka

3. Kansallisuus

4. Perhesuhteet

5. Osoite, puhelin kotiin ja työhön, sähköpostiosoite ja telekopionumero

6. Tutkinnot, oppiarvot ja vastaavat

7. Nykyinen vakinainen työpaikka, mistä lukien

8. Nykyinen tutkimustoiminta ja tärkeimmät kotimaiset ja kansainväliset yhteistyötahot

9. Tutkimusohjelmien johtamiseen ja tutkijakoulutukseen liittyvä kokemus

10. Yhteiskunnallisiin vuorovaikutussuhteisiin liittyvät ansiot

11. Opetusansiot

12. Aikaisemmat palvelussuhteet

13. Tieteelliset palkinnot, huomionosoitukset ja merkittävät tutkimusapurahat

14. Muut akateemiset ja ammatilliset ansiot; mm. aikakausilehtien toimituskuntien ja tieteellisten yhteisöjen jäsenyydet, toiminta tieteellisten aikakausilehden referee'nä sekä väitöskirjojen esitarkastajana ja väitöstilaisuuksien vastaväittäjänä, huomattavat komitean tai vastaavat jäsenyydet, todetut professorin, apulaisprofessorin tai vastaavat pätevyydet.

Kohdissa 12 ja 13-14 aika ilmoitetaan vuosina (esim. 1986 96) tai tarkemmin vuosilukuina ja kuukausina (esim. yhteensä 14 kk 1995 97).

  Päivitetty: 07.06.2012 /KBym | Copyright Metla | Palaute