Diaarinumero 668/110/2010
14.3.2011

Virkasuhteen täyttömenettelyä koskeva seloste
Professorin virkasuhde, suometsätiede

1. Professorin tutkimus- ja tehtäväalan määrittely

Alan täsmennys: Suometsien ja soiden kestävän käytön perusteet, menetelmät ja sovellukset.

Suometsätieteen professori tutkii metsätalouden toimintaedellytyksiä turvemailla. Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti vesi-, hiili- ja ravinnetalouden vaikutukset puuston kasvuun ja suometsien hoitoon. Tämä tutkimus tuottaa perusteet luonnontilaisten, ojitettujen ja metsätalouskäytöstä poistettujen suometsien hoitoon ja kestävään käyttöön ja auttaa kehittämään ja soveltamaan näihin perusteisiin pohjautuvia menetelmiä käytäntöön.

2. Viran tausta

Suomessa on turvemaita 9 milj. ha eli n. 1/3 maapinta-alasta. Soista noin puolet on ojitettu ja lähes 1 Mha lannoitettu pääosin 1960-1970-luvuilla puuntuotannon lisäämiseksi. Soiden ojituksia ja lannoituksia on tuettu valtion varoin. Suometsien kasvu on lisääntynyt 1950-luvun n. 10 Mm³:sta lähes 25 Mm³:iin. Vaikka metsäojitus on lisännyt huomattavasti soiden puuntuottokykyä, on se samalla lisännyt kasvihuonekaasupäästöjä, pienentänyt monimuotoisuutta, lisännyt vesistökuormitusta ja huonontanut soiden virkityskäyttömahdollisuuksia. Soita ei enää uudisojiteta, mutta puuntuottokyvyn ylläpitämiseksi aikaisemmin tehtyjä ojituksia on kunnostettava. Soista luonnontilassa on edelleen n. 3,4 Mha ja niillä on merkitystä erityisesti hiilen sidonnan, luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta.

Suomen metsien vuotuisesta kasvusta (99,5 Mm³) turvemaiden osuus on 23%. Seuraavan 10-vuotisjakson kestävästä hakkuusuunnitteesta (70 Mm³) turvemaiden osuus on 17% ja sen on ennustettu nousevan 21%:iin kolmannella kymmenvuotisjaksolla. Suurin osa suometsistä on nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, joissa harvennukset ovat ajankohtaisia. Suopuustot poikkeavat rakenteeltaan kangasmaiden puustoista ja siten niillä tarvitaan omat kasvu-, tuotos- ja harvennusmallit. Suometsien uudistaminen on ollut tähän asti melko vähäistä, mutta seuraavilla vuosikymmenillä yhä suurempi osuus suometsistä saavuttaa uudistamisvaiheen. Suometsien uudistamismenetelmät ovat vielä kehitysvaiheessa.

Lähi vuosikymmeninä lähes miljoona ojitusaluehehtaaria tulee tilanteeseen, jossa on ratkaistava, millaiset alueet kannattaa viedä toiselle kiertoajalle, ja mitkä ovat kustannustehokkaat menetelmät erityisesti kannattavuusrajalla olevien kohteiden uudistamiseen ja ravinnetalouden hoitoon. Tähän liittyy merkittävänä selvitystyönä muuhun käyttöön jäävien alueiden jatkomaankäyttö ja siihen liittyvä metsänomistajien ohjeistaminen.

Suometsissä on ekohydrologisia erityispiirteitä, jotka on tunnettava ja otettava huomioon niiden kestävässä hoidossa ja käytössä. Tämän vuoksi suometsille on katsottu aiheelliseksi laatia omat metsänhoitosuositukset. Puuston ja muun kasvillisuuden perustuotantoa säätelevät soilla kangasmaita selväpiirteisemmin sekä vesi- että ravinnetalous. Soilla puuntuotannon perusedellytys on riittävä hapen diffuusion turvaamien juuristokerrokseen pitämällä ojaverkosto toimivana. Kansallisessa metsäohjelmassa soiden kunnostusojitustarpeen on arvioitu olevan n. 1,6 Mha. Soiden kunnostusojitusta on tuettu valtion varoista. Kunnostusojitus on valtakunnallisesti merkittävin vesistöjä kuormittava metsätalouden työlaji, joten vesiensuojelusta huolehtiminen on suuri haaste. Sekä kunnostusojitus että siihen liittyvä vesiensuojelu on ratkaistava valuma-aluelähtöisesti yhteistyössä useiden metsänomistajien ja muiden maankäyttäjien kanssa.

Turvemailla metsätalouden harjoittaminen on keskimäärin haasteellisempaa kuin kangasmailla ja myös se asettaa vaatimuksia suometsien hoidolle. On arvioitu, että metsäojitetuista soista puuntuotannon ulkopuolelle jää jo ensimmäisellä kiertoajalla lähes 1 Mha. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltu Kansallinen suo ja turvemaiden strategiaesitys tuo Metlalle vastuun jatkokäytön tutkimuksessa. Merkittäviä tutkimustarpeita ovat jatkokäyttöön liittyvät taloudelliset vaihtoehdot ja ympäristörajoitteet, erityisesti kasvihuonekaasupäästöt ja vesistökuormitus.

Luonnontilaiset soihin kertyy hiiltä ilmakehästä ja turve on merkittävä hiilivarasto. Suo voi säilyä hiilen nieluna myös ojituksen jälkeen tai sitten se muuttuu hiilen lähteeksi riippuen kasvupaikan ominaisuuksista ja sijainnista. Kokonaisuutena Suomen metsäojitetut suot ovat hiilen nielu suometsien runsaista ja hyväkasvuisista puustoista johtuen. Tilanne voi kuitenkin muuttua kun puustot ikääntyvät ja suometsiä uudistetaan. Turvemaiden kasvihuonekaasutaseilla on suuri merkitys kansallisessa KHK-laskennassa, maaperän keskimääräinen hiilidioksidin päästöarvio on yli 6 miljoonaa tonnia vuodessa. Kansainväliset sopimukset (UNFCCC, Kioto ja EU) edellyttävät kasvihuonekaasujen tarkempaa raportointia. Turvemaiden taseissa on suurta vaihtelua mm. suotyypeittäin, alueittain ja kuivatusvaiheesta riippuen, mikä edellyttää hiilivarastojen muutosten ja kasvihuonekaasujen virtojen tarkempaa selvittämistä. Ilmaston muutoksen on ennustettu vaikuttavan merkittävästi soiden hiilivirtoihin, mutta sitä koskevaa tutkimustietoa on vielä niukasti.

3. Lähivuosikymmenen suurimmat tutkimus- ja kehitystarpeet

Lähivuosikymmenen suurimmat suometsiä koskevat tutkimus- ja kehitystarpeet korostavat suometsien ekologisten ja hydrologisten erityispiirteiden tuntemista ja niiden huomioon ottamista kestävässä hoidossa ja käytössä. Nämä tutkimus- ja kehitystarpeet ovat seuraavat:

1. Kannattavan puuntuotannon perusteet

• Harvennusten ja kunnostusojitusten puuntuotannollisesti kannattavin ajankohta
• Turvemaiden metsien kustannustehokkaat uudistamismenetelmät ja -ketjut
• Kustannustehokkaat kunnostusojitus- ja vesiensuojelumenetelmät
• Toisen kiertoajan puuston kasvun ja tuotoksen ennustemallit ravinneisuudeltaan erilaisilla turvemailla

2. Suometsien muu kuin puuntuotannollinen merkitys

• Puuntuotannoltaan kannattamattomien suometsien jatkokäytön ratkaiseminen
• Ilmaston ja suometsäekosysteemin vuorovaikutussuhteet

4. Viran merkitys Metlalle: liittyminen strategiaan ja läheisiin tieteenaloihin

Suometsätieteen tutkimus tukee Metlan kaikkia neljää strategista aihealueetta: 1. Metsäalan yritys- ja elinkeinotoiminta, 2. Metsät ja yhteiskunta, 3. Kestävät metsänkasvatusketjut ja 4. Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot.

Lähivuosikymmenen tutkimus- ja kehitystarpeet vaativat suometsätieteen professorilta syvällistä ymmärtämystä siitä kuinka turvemaiden vesi-, hiili- ja ravinnetalous vaikuttavat metsätalouden toimintaedellytyksiin turvemailla. Suometsiä koskevat tutkimus- ja kehitystarpeet edellyttävät monitieteistä lähestymistapaa sekä yhteistyötä käytännön toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Suometsätieteen professorin tieteenala rajautuu Metlassa läheisimmin metsänhoidon, maantutkimuksen, metsäekologian ja puuntuotoksen professoreiden tieteenaloihin. Toiminnan rajapinnat ja yhteistyö määritellään suhteessa näihin tieteenaloihin, joiden tutkimusalan määrittelyt ovat seuraavat:

Metsänhoidon professorin tutkimusalaan kuuluvat: metsän uudistamisen ja metsänhoidon perusteet ja menetelmät sekä metsien ekologia ja metsäpuiden fysiologia. Tutkimuskohteita ovat metsien uudistaminen luontaisesti ja viljellen, metsäpuiden siemensadot, taimien kasvatusmenetelmät sekä taimikonhoito ja metsikön varhaiskehitys. Käytännön sovellusalueena ovat metsien eri käyttömuodot ja ympäristövaikutukset huomioon ottava metsänhoito.

Maantutkimuksen professorin tutkimusalaan kuuluvat: kangasmaan ominaisuudet ja niitä säätelevät fysikaaliset, kemialliset ja biologiset prosessit sekä maaperä osana metsäekosysteemiä. Lisäksi tutkimusalaan kuuluvat metsämaiden luokitus maaperätunnusten avulla, maan viljavuus ja sen ylläpitäminen.

Metsäekologian professorin virka on Metsäntutkimuslaitoksen ja Oulun yliopiston yhteinen ja sitä hoidetaan Muhoksen toimintayksikössä. Professorin tutkimusalaan kuuluvat: pohjoisten metsien monikäyttö ja käyttömuotojen ekologinen kestävyys, metsien uudistumisen ekologiset kysymykset sekä metsäluonnon monimuotoisuus.

Puuntuotoksen professorin tutkimusalaan kuuluvat: metsien puuston rakenne, kasvu ja tuotos sekä niiden kehittäminen.

5. Viran täytön valmistelu

Metlan tutkimus- ja kehittämispalvelujen asiantuntijaryhmä on käsitellyt viran täyttöasiaa kokouksessaan 7.12.2010. Lisäksi viran alan sisällöstä on keskusteltu Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen metsälaitosten edustajien kanssa. Helsingin yliopistossa on myös suometsätieteen professori, jonka alan täsmennys on: suoekosysteemit ja soiden metsätaloudellinen käyttö. Metlan suometsätieteen viran alasta on keskusteltu myös Metsähallituksen, MTK:n ja Tapion edustajien kanssa. Metlan johtokunta käsitteli viran täyttöesitystä kokouksessaan 27.1.2011 ja siirsi asian jatkovalmisteluun.

6. Aiempi toiminta

Metlan suontutkimuksen professorin virka on perustettu vuonna 1928 ja sen on yksi laitoksen vanhimmista professorin viroista. Viran nykyisessä määrittelyssä suontutkimuksen professorin tutkimusalaan kuuluvat:

”suometsien ekologisesti kestävä kasvatus ja käytön perusteet ja käytännön sovellukset. Viran ala kattaa suometsien ekologian ja hydrologian ja näissä erityisesti suometsien ravinnetalouden puiden ekofysiologiasta hoitotoimenpiteisiin, soiden ojituksen, kunnostusojituksen ja metsänkäsittelyn menetelmät sekä näiden vaikutukset puustoon ja ympäristöön, ojitettujen soiden metsänkasvatuskelpoisuuden luokittelun, suoekosysteemin sukkession ja dynamiikan sekä turvemaiden uudistamisen ja metsittämisen perusteet.” (Nimike ja tehtäväalan määritelty johtokunnan kokouksessa 29.5.2002).

Suontutkimuksen professorin toiminta on koskenut laajasti soiden metsätaloudellista käyttöä ja yhteiskunnallista merkitystä koskevia teemoja sekä oman tutkimustyön että muun koordinoidun tutkimuksen kautta. Tämä toiminta on viime vuosina keskitetty Suometsätalous- tutkimus- ja kehittämisohjelmaan (2008-2011), missä tulosten käytäntöön vientiä on pyritty vahvistamaan.

Kehityshankkeissa on tuotettu mm. turvetuotantoon uusia ja turvetuotantoalueiden jälkihoitomenetelmiä. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittajina ovat olleet Metlan lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, Suomen Akatemia, ja VAPO. Suontutkimuksen alalla tuotettujen referoitujen julkaisujen tuotanto on ollut runsas. Julkaisutuotanto on myös ollut monipuolista; Tutkimustuloksista on kerrottu myös lukuisissa seminaareissa ja konferensseissa ja tietopalvelussa. Myös yleistajuisia kirjoja on tehty soiden luokituksesta ja jopa yksittäisistä suoalueista.

Suometsätieteen alalla Metlan suometsätieteen professori ja myös muut tutkijat ovat osallistuneet aktiivisesti alan syventävään opetukseen sekä pro gradujen että väitöskirjojen ohjaukseen. Osaamisen kehittäminen ja uusien asiantuntijoiden koulutus on tärkeä osa suometsätieteen professorin tehtäväalaa myös tulevaisuudessa.

Suontutkimuksen alalla kansainvälinen yhteistyö on ollut hyvin vahvaa mm. Ruotsin, Irlannin, Venäjän ja Kanadan kanssa. Suomi on osallistunut merkittävästi kansainväliseen soita ja turpeen käyttö koskevaan luonnonvarapoliittiseen keskusteluun. Turvemaiden metsätalouskäytössä huomioitavista kansanvälisistä sopimuksista tärkeimmät ovat kasvihuonekaasujen raportointi ja EU:n vesipuitedirektiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY yhteisön vesipolitiikan puitteista). Kansainvälisyyden eri muodoissaan tulee sisältyä jatkossakin suontutkimuksen tehtäväalueeseen.

7. Viran jatkamissuunnitelmat

7.1 Professorin tehtävät

Virkaa ehdotetaan jatkettavaksi kappaleessa 1. kuvatuin uusin sisällöin ja tavoittein.

Metsäntutkimuslaitoksen työjärjestyksen (22.12.2009) 5.6 mukaan professorin tehtävänä on

• vastata tutkimusalansa osaamisen kehittämisestä, tutkimuksen suuntaamisesta sekä tiedon ja teknologian siirrosta yhteistyössä tutkimusjohtajien kanssa,
• osallistua Metlan strategisten päämäärien ja toimintojen asemointiin suhteessa muihin toimijoihin,
• tehdä tieteellistä tutkimusta,
• edistää tutkimusyhteistyötä Metlan tutkijoiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa,
• vastata ulkopuolisten resurssien hankinnasta ja
• edistää Metlan kansainvälistymistä tehtäväalueellaan

7.2. Arvio viran kelpoisuusehdot täyttävien mahdollisten hakijoiden määrästä

Maamme yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sekä muissa organisaatioissa on viran kelpoisuusehdot täyttäviä mahdollisia hakijoita arviolta 10 – 12 henkilöä.

Virka täytetään kotimaisen haun kautta, koska viranalaan kuuluvat tutkimukselliset ja käytännölliset tehtävät ovat pääosin kansallisia. Lisäksi kotimaisten pätevien hakijoiden määrä on arvioitu riittäväksi.

7.3 Jatkovalmistelussa käytettävät asiantuntijatahot

Suomessa ja kansainvälisesti yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelee monia ansioituneita tutkijoita suometsätieteen alalla, joiden voidaan katsoa voivan toimivan asiantuntijoina ja arvioijina virkaa täytettäessä.

8 Viran määrittely

Viran nimi ja ala
Suontutkimuksen professorin virka
Alan täsmennys: Soiden kestävän käytön perusteet, menetelmät ja sovellukset.

Virkasuhde
Toistaiseksi voimassa oleva virkasuhde.

Sijoituspaikka
Metsäntutkimuslaitos, Länsi-Suomen alueyksikkö

Metlan Länsi-Suomen alueyksikön profiiliin kuuluu useita suometsien ja turvemaiden käyttöä tukevaa tutkimus- ja kehitystyötä:

• Metsänkasvatuksen menetelmät turvemailla
• Puunkorjuu- ja hankintalogistiikka turvemailla
• Metsäyrittäjyys sekä puubiomassan toimitusketjujen hallinta
• Metsä- ja suoekosysteemit muuttuvassa ilmastossa
• Turvemaiden ja niiden metsätalouden maankäytön ympäristövaikutukset.

Länsi-Suomen alueyksikkö olisi siten luonnollinen sijoituspaikka professorin viralle.

Palkkausluokka
Palkka määräytyy Metlan palkkausjärjestelmän mukaan ja on vaativuustason 13 - 14 mukainen. Palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta (vaativuustaso 13 4 190,81 €/kk, vaativuustaso 14 4 635,09 €/kk). Lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvaa palkanosaa.

Viran täyttömenettely
Virka täytetään Metsäntutkimuslaitoksessa sovellettavien menettelysääntöjen mukaisesti.

9. Viran täyttämistä koskevat tiedot

9.1 Kelpoisuusvaatimukset

Metsäntutkimuslaitoksesta annetun asetuksen (762/2005) 9 § mukaan professorilta vaaditaan tohtorin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan.

Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää kykyä seurata soihin ja turvemaiden metsien käyttöön liittyviä erilaisia tavoitteita, niistä syntyviä uusia tietotarpeita ja tehdä alan tutkimusta ja kehitystyötä. Tehtävä edellyttää hyvää kommunikointikykyä ja hyvää yhteistyökykyä muiden tieteenalojen kanssa sekä soiden ja turvemaiden käytön toimijoiden kanssa. Tehtävän tavoitteena on, että tutkimus- ja kehitystyön tulokset parantavat soiden käytön ohjeistojen laadinnan tietopohjaa.

Hakijan tulee esittää näkemyksenään lyhyt toimintasuunnitelma (enintään 2 sivua) viran keskeisimmistä tulevista tehtävistä.

9.2 Kielitaito

Virkaan vaaditaan suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

9.3 Viran hakeminen

Virkaa on haettava kirjallisesti. Hakemus osoitetaan Metsäntutkimuslaitokselle. Tiedot hakuajan päättymisestä ja paikasta, johon hakemus jätetään, ilmenevät viran hakuilmoituksessa.

Hakemukseen liitetään neljänä, samansisältöisenä kopiona:

1) Nimikirjanote tai vastaava selvitys (ellei hakijasta pidetä nimikirjaa); nimikirjanote saa olla enintään 3 kk ennen hakemuksen jättämistä annettu ja ansioluettelo virallisesti oikeaksi todistettu

2) Lyhyt curriculum vitae liitteen ohjeiden mukaisesti

3) Julkaisuluettelo ryhmiteltynä seuraavasti:

(1) artikkelit kansainvälisissä aikakauslehdissä, joissa on referee-käytäntö;
(2) artikkelit kansainvälisissä tieteellisissä kokoomateoksissa sekä kansainvälisissä tieteellisissä konferenssijulkaisuissa, joissa on referee-käytäntö,
(3) artikkelit kotimaisissa aikakauslehdissä, joissa on referee-käytäntö;
(4) artikkelit kotimaisissa tieteellisissä kokoomateoksissa sekä kotimaisissa tieteellisissä konferenssijulkaisuissa, joissa on referee-käytäntö;
(5) tieteelliset monografiat;
(6) muut tieteelliset julkaisut, kuten artikkelit tieteellisissä lehdissä ja konferenssijulkaisuissa, joissa ei ole referee-käytäntöä sekä julkaisut yliopisto- ja laitossarjoissa

4) Lyhyt selostus täytettävänä olevan viran kannalta merkittävistä tutkimusansioista

5) Toimintasuunnitelma

9.4 Nimitys

Metsäntutkimuslaitoksen johtokunta nimittää.

9.5 Keskeiset säädökset

- Laki Metsäntutkimuslaitoksesta (1114/1999)
- Asetus N:o 1140/1999, Muutettu 22.9.2005 762/2005, 12.2.2009 80/2009 sekä 22.10.2009 798/2009
- Metsäntutkimuslaitoksen työjärjestys 22.12.2009 alkaen
- Kielilaki (423/2003)
- Ohje professorin virkojen täyttöprosessista Metsäntutkimuslaitoksessa, TES1347, 6.4.2001.

Lisätietoja:
Professori Leena Finér
Metsäntutkimuslaitos
Puh. 029 532 3067
E-mail: leena.finer @ metla.fi

LIITE 1

C U R R I C U L U M V I T A E

1. Nimi

2. Syntymäaika ja paikka

3. Kansallisuus

4. Perhesuhteet

5. Osoite, puhelin kotiin ja työhön, sähköpostiosoite ja telekopionumero

6. Tutkinnot, oppiarvot ja vastaavat

7. Nykyinen vakinainen työpaikka, mistä lukien

8. Nykyinen tutkimustoiminta ja tärkeimmät kotimaiset ja kansainväliset yhteistyötahot

9. Tutkimusohjelmien johtamiseen ja tutkijakoulutukseen liittyvä kokemus

10. Yhteiskunnallisiin vuorovaikutussuhteisiin liittyvät ansiot

11. Opetusansiot

12. Aikaisemmat palvelussuhteet

13. Tieteelliset palkinnot, huomionosoitukset ja merkittävät tutkimusapurahat

14. Muut akateemiset ja ammatilliset ansiot; mm. aikakausilehtien toimituskuntien ja tieteellisten yhteisöjen jäsenyydet, toiminta tieteellisten aikakausilehden referee'nä sekä väitöskirjojen esitarkastajana ja väitöstilaisuuksien vastaväittäjänä, huomattavat komitean tai vastaavat jäsenyydet, todetut professorin, apulaisprofessorin tai vastaavat pätevyydet.

Kohdissa 12 ja 13-14 aika ilmoitetaan vuosina (esim. 1986 96) tai tarkemmin vuosilukuina ja kuukausina (esim. yhteensä 14 kk 1995 97).