Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Avoimet työpaikat » Professorin virantäyttöprosessi » Virantäyttöseloste: Metsäsuunnittelun professori

Metlassa nyt

Sivukartta | Haku  

Dno 486/110/2010
20.12.2010

Virkasuhteen täyttömenettelyä koskeva seloste
Professorin virkasuhde, metsäsuunnittelu

1. Viran tausta ja tavoite

1.1 Toimintaympäristö

Metsäsektorin rakennemuutos on ollut hyvin nopeaa ja metsiin liittyvä yritys- ja elinkeinotoiminta on murroksessa. Samaan aikaan metsien yhteiskunnallista merkitystä on tarpeen analysoida yhä useampien tavoitteiden näkökulmasta. Alueellisen ja valtakunnallisen päätöksenteon tueksi tarvitaan monipuolisia ja realistisia vaihtoehtolaskelmia metsien eri tuotteiden tuotantomahdollisuuksista, eri tuotantomuotojen vaihtoehtoiskustannuksista sekä metsien suojeluun ja hiilensidontaan liittyvistä vaihtoehdoista ja niiden kehitysmahdollisuuksista tulevaisuudessa. Jatkossa vaihtoehtolaskelmia saatetaan tarvita myös kansallisvaltioita suuremmilta alueilta.

Metsäsuunnittelun nykyinen tieteenala on muotoutunut aikana, jolloin metsien puuntuotantoa on pyritty lisäämään voimakkaasti. Vaikka metsien kestävästä suunnitteesta korjataan teollisuuden tarpeisiin nykyisin vain noin 70 %, metsiin perustuvan energian ja uusien bioraaka-aineiden tuotanto saattavat lisätä metsiin kohdistuvia puuntuotantopaineita tulevaisuudessa. Samanaikaisesti myös metsien muiden tuotteiden kuin puun ja biomassan kysyntä laajenee. Metsävaroilla tarkoitetaan tässä puustoa ja muita metsän tuotteita ja metsäsuunnittelulla metsien käytön suunnittelua, joka käsittää sekä puustovarojen että muiden metsien tuotteiden ja palvelujen käytön suunnittelun.

Alueellisen ja valtakunnallisen metsäsuunnittelun tehtävänä on arvioida metsien tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja, tuotantomahdollisuuksien rajoja ja keskinäisiä suhteita, sekä yhteiskunnallista merkitystä eripituisin aikajäntein. Suunnittelun on pystyttävä vastaamaan siihen, miten esimerkiksi metsien nykytila, metsien hoitomuodot ja hoidon intensiivisyys sekä omistajarakenteen muutokset ja metsäpolitiikan ohjailukeinot vaikuttavat metsien tuleviin tuotantomahdollisuuksiin ottaen huomioon metsien tuottamat sekä aineelliset että aineettomat hyödyt. Vaihtoehtolaskelmia tarvitaan metsäpoliittisessa päätöksenteossa (mm. Kansallinen metsäohjelma, alueelliset metsäohjelmat, METSO) ja metsäsektorin strategisessa suunnittelussa (mm. strateginen puunhankinnan suunnittelu). Samalla kun suunnitellaan kotimaisen puun käytön lisäämistä tulee metsän eri käyttömuotoja yhteen sovittaa entistä tehokkaammin. Päätöksenteon tueksi tarvitaan metsäsuunnittelun tuottamia vaihtoehtolaskelmia ja riskianalyysejä ristiriitaisten tavoitteiden vallitessa.

Monipuolistuvat metsänkäsittelymenetelmät lisäävät tarvetta selvittää metsänomistajien tavoitteita ja kehittää suunnittelumenetelmiä, jotka ottavat paremmin huomioon metsänkäsittelyiden erilaiset tavoitteet ja niihin liittyvät epävarmuudet. Uuden metsävaratietojärjestelmän tuloksena metsätalouden suunnittelu on myös avaamassa metsäsuunnittelumarkkinoita yritysten toiminnan tukemiseksi.

1.2 Aiempi toiminta

Metlan metsäsuunnittelun professorin virka perustettiin vuonna 2001 sijoituspaikkana Joensuun toimintayksikkö. Viran tutkimusaloina olivat monitavoitteisen metsäsuunnittelun ja ryhmäpäätöksenteon menetelmien tutkimus, ekologisten prosessien huomioon ottaminen metsätaloudessa sekä tiedonhankinnan ja -hallinnan menetelmät. Virkaan nimitetty professori Jyrki Kangas työskenteli Kannuksessa. Virka vapautui vuonna 2003 Kankaan siirryttyä UPM-Kymmenen palvelukseen.

Vuonna 2006 metsäsuunnittelun professorin virka muutettiin ns. missioprofessuuriksi, jossa tehtävänä oli tieteenalan johtamisen ohella metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelman vetäminen. Tutkimusala käsitti metsien käytön suunnitteluun liittyvät mallit, menetelmät ja tekniikat ensi sijassa metsälötason suunnittelutilanteissa. Tutkimustehtävät kattoivat suunnittelutiedon keräämisen, suunnittelujärjestelmien kehittämisen sekä näitä palvelevat informaatioteknologian sovellutukset.

Virkaan valittu professori Tuula Nuutinen valmisteli Metsävaratietojärjestelmät ja metsäsuunnittelun tutkimus ja kehittämisohjelman (MSU 2007 - 2010), joka käynnistyi v. 2007 alussa. Ohjelman keskeisenä tavoitteena oli edistää alan toimijoiden yhteistyötä ja lisätä tutkimus- ja kehitystyön kustannustehokkuutta. Ohjelma koostui tutkimusryhmien ja käytännön toimijoiden verkostosta, jota Metlan tarjoama koordinaatio on tukenut. Tuula Nuutinen hoiti virkaa 31.7 2009 saakka, jonka jälkeen sitä hoitamaan nimitettiin MMT Mikko Kurttila.

Missioprofessuureista saadut kokemukset ovat olleet vaihtelevia. Metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämistehtävät ovat pääsääntöisesti jatkuvaa toimintaa, koska suunnitteluympäristö muuttuu jatkuvasti ja metsätaloudelle on hyvin tyypillistä pitkäjänteinen suunnittelu. Missiotehtäviin ei välttämättä tarvita professuuria, vaan tutkimus- ja kehittämistyön tavoitteet voidaan saavuttaa myös muilla ohjelma- ja hanketoiminnan keinoilla. Myös tutkimus- ja kehittämisohjelman sitominen professuurin virkaan sopii huonosti vallitsevaan tilanteeseen, jossa ohjelmat valmistellaan monitieteisesti monien tiedon käyttäjätahojen kanssa.

1.3. Viran merkitys Metlalle, liittyminen strategiaan ja muihin tutkimusaloihin

Metsäsuunnittelu on vakiinnuttanut toimintansa osana Metlan tutkimus- ja kehitystyötä. Metlan päivitetyssä strategiassa vuosille 2011 - 2015 metsäsuunnittelun tutkimusta ja menetelmiä tarvitaan kaikilla neljällä strategisella aihealueella: 1. Metsäalan yritys- ja elinkeinotoiminta, 2. Metsät ja yhteiskunta, 3. Kestävät metsänkasvatusketjut ja 4. Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot. Metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehitystoiminta tukee metsäalan yritys- ja elinkeinotoimintaa sekä Metlan yhteiskunnallista vaikuttavuutta monipuolisesti toimivana metsäsektorin tietopalvelijana, joka toimii asiakaslähtöisesti, laaja-alaisesti ja verkottuneesti.

Metlassa metsäsuunnittelulla on useita rajapintoja muiden tutkimus- ja osaamisalojen kanssa. Se tekee yhteistyötä mm. metsävarojen inventoinnin, kasvu- ja tuotostutkimuksen, metsänhoidon ja metsäekonomian tutkimusalojen kanssa. Metlan työnjaossa metsävarojen inventointi vastaa inventoinnin menetelmäkehityksestä mukaan lukien kaukokartoitus- ja laserpohjaiset menetelmät. Metsäsuunnittelussa käytettävät kasvu- ja tuotosmallit kehitetään kasvu- ja tuotostutkimuksen osaamisalueella. Metsänhoidon osaamisalueella on kehitetty metsiköiden alkukehitystä kuvaavia malleja. Jatkossa yhteistyö osaamisalojen välillä tulee lisääntyä, jotta metsävarojen käytön monien tavoitteiden arvioinneissa tarvittavat lähestymistavat, mallit ja menetelmät saadaan riittävän laajapohjaisesti mukaan kehitysvaihtoehtojen ennustamiseen ja uusien laskentamenetelmien kehittämiseen.

Metlan valtakunnan metsien inventoinnissa keräämä tieto on kansallisesti erittäin merkittävä tietovaranto, jota tulee voida hyödyntää aikaisempaa laajemmin metsävarojen käytön suunnittelussa ja vaihtoehtoskenaarioiden tarkastelussa. Metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehitystyön pääpaino on metsien käytön valtakunnallista, alueellista ja paikallistason päätöksentekoa tukevien laskentamenetelmien kehittämisessä metsäinventointitietojen pohjalta. Metsäsuunnittelun osaamisala tukee myös metsälötason suunnittelutilanteita kehittämistä siten, että uusia laskentatapoja ja muuttujia voidaan liittää operatiivisiin metsänomistajan päätöksentekoa tukeviin, metsälötason suunnittelusovelluksiin.

Metlan tutkimus- ja kehittämispalvelujen asiantuntijaryhmä on käsitellyt viran sisältöä 7.12.2010. Lisäksi viran alan sisällöstä on keskusteltu Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen metsälaitosten edustajien kanssa sekä Metsähallituksen, MTK:n ja Tapion edustajien kanssa.

Selvitys läheisten alojen professorinviroista ja muista vastaavista viroista Metlassa

Metsäinventoinnin professorin tutkimusalaan kuuluvat: metsien inventointi sekä metsänarvioimisen menetelmien ja metsätalouden suunnittelun perusteiden tutkiminen.

Puuntuotoksen professorin tutkimusalaan kuuluvat: metsien puuston rakenne, kasvu ja tuotos sekä niiden kehittäminen.

Metsänhoidon professorin tutkimusalaan kuuluvat: metsän uudistamisen ja metsänhoidon perusteet ja menetelmät sekä metsien ekologia ja metsäpuiden fysiologia. Tutkimuskohteita ovat metsien uudistaminen luontaisesti ja viljellen, metsäpuiden siemensadot, taimien kasvatusmenetelmät sekä taimikonhoito ja metsikön varhaiskehitys. Käytännön sovellusalueena ovat metsien eri käyttömuodot ja ympäristövaikutukset huomioon ottava metsänhoito.

Metsäteknologian professorin tutkimusalaan kuuluvat: ihmisen, työn, koneen ja metsäympäristön välinen vuorovaikutus metsätaloudessa. Tutkimuksen kohteita ovat työn tuottavuus, kustannukset, ergonomia, työturvallisuus, työn jälki, puutavaran laatu ja sen hallinta, puubiomassan talteenotto, ympäristövaikutukset ja yrittäjyys sekä kone- ja laitevalmistuksen tukeminen ja järjestelmäosaaminen.

Kansantaloudellisen metsäekonomian professorin tutkimusalaan kuuluu metsä- ja puutalouden kansantalous- ja sosiaalitieteellinen tutkimus. Keskeisiä kysymyksiä ovat puumarkkinoiden toiminta, metsätalouden investoinnit ja puunmyyntikäyttäytyminen sekä metsäpolitiikan keinot ja niiden vaikuttavuus. Tutkimusala kattaa puuntuotannon näkökulman ohella myös metsän muut käyttömuodot

2. Viran jatkamissuunnitelmat

2.1 Professorin tehtävät

Virkaa ehdotetaan jatkettavaksi alla kuvatuin uusin sisällöin ja tavoittein.

Metsäntutkimuslaitoksen työjärjestyksen (22.12.2009) kohdan 5.6 mukaan professorin tehtävänä on

  • vastata tutkimusalansa osaamisen kehittämisestä, tutkimuksen suuntaamisesta sekä tiedon ja teknologian siirrosta yhteistyössä tutkimusjohtajien kanssa,
  • osallistua Metlan strategisten päämäärien ja toimintojen asemointiin suhteessa muihin toimijoihin,
  • tehdä tieteellistä tutkimusta,
  • edistää tutkimusyhteistyötä Metlan tutkijoiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa,
  • vastata ulkopuolisten resurssien hankinnasta ja
  • edistää Metlan kansainvälistymistä tehtäväalueellaan.

Professorin tutkimus- ja tehtäväalan määrittely:

Metsien käytön suunnittelulla tarkoitetaan tässä kaikkien metsän eri tuotteiden ja palveluiden suunnittelua. Metsäsuunnittelun professorin tutkimusala käsittää metsien valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten tuotantomahdollisuuksien kehitysvaihtoehtojen muotoilussa ja optimointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavat suunnittelumallit, vaihtoehtolaskelmat ja analyysit sekä uusien tietotarpeiden vaatiman menetelmäkehityksen. Tutkimustehtävät edellyttävät metsiin liittyvien valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten suunnittelutavoitteiden seuraamista, ja ne käsittävät suunnittelutiedon tuottamiseen tarvittavien inventointien, mallinnuksen, päätöksentekojärjestelmien ja käytännön laskentajärjestelmien kehittämisen.

Metsäsuunnittelun tutkimus- ja tehtävänala kattaa;

1) valtakunnallista, alueellista ja paikallista metsien käytön päätöksentekoa tukevien laskentamenetelmien kehittämisen metsäinventointitietojen pohjalta,

2) valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten tuotantomahdollisuuksien arvioinnin metsän aineellisten ja aineettomien tuotteiden ja palvelujen osalta sekä eri tuotantovaihtoehtojen keskinäisten suhteiden analysoinnin,

3) menetelmäkehityksen, jolla voidaan parantaa suunnittelulaskentaa ja optimointitehtävien analyysejä, ottaa uusia tuotteita ja palveluja mukaan metsäsuunnittelulaskelmiin sekä kehittää laskentaan liittyvien epävarmuuksien arviointimenetelmiä,

4) menetelmien kehittämisen siten, että uusia laskentatapoja ja muuttujia voidaan liittää operatiivisiin metsälötason metsävarojen käyttöä koskeviin sovelluksiin.

2.2 Arvio viran kelpoisuusehdot täyttävien mahdollisten hakijoiden määrästä

Suomalaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelee runsaasti viran kelpoisuusehdot täyttäviä mahdollisia hakijoita. Arvio kotimaisten hakijoiden määrästä on 10 – 12. Virka täytetään kansainvälisen haun kautta.

2.3 Jatkovalmistelussa käytettävät asiantuntijatahot

Suomalaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelee monia ansioituneita tutkijoita, jotka voivat toimia asiantuntijoina ja arvioijina virkaa täytettäessä

3. Viran määrittely

Viran nimi ja ala
Metsäsuunnittelun professorin virka

Metsäsuunnittelun professorin tutkimusala käsittää metsien valtakunnallisten ja alueellisten tuotantomahdollisuuksien yhteensovittamisessa ja kehitysvaihtoehtojen sekä optimointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavat aineistot, mallit, laskelmat ja analyysit sekä erityisesti uusien tietotarpeiden vaatiman menetelmäkehityksen.

Virkasuhde
Toistaiseksi voimassa oleva virkasuhde.

Sijoituspaikka
Metsäntutkimuslaitos

Palkkausluokka
Palkka määräytyy Metlan palkkausjärjestelmän mukaan ja on vaativuustason 13 - 14 mukainen. Palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta (vaativuustaso 13 4 190,81 €/kk, vaativuustaso 14 4 635,09 €/kk). Lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvaa palkanosa.

Viran täyttömenettely
Virka täytetään Metsäntutkimuslaitoksessa sovellettavien menettelysääntöjen mukaisesti.

4. Viran täyttämistä koskevat tiedot

4.1 Kelpoisuusvaatimukset

Metsäntutkimuslaitoksesta annetun asetuksen (762/2005) 9 § mukaan professorilta vaaditaan tohtorin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan.

Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää kykyä seurata metsiin liittyviä alueellisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita ja tietotarpeita sekä tehdä alan tutkimusta ja kehitystyötä. Yhteiskunnan, talouden ja teknologian kehityksen ennustamisen epävarmuuden vuoksi suunnittelun tehtävänä on metsävaroista lähtevien erilaisten tulevaisuuden tuotantoskenaarioiden hahmottelu ja analysointi. Tämä edellyttää kykyä kommunikoida menestyksellisesti muiden tieteenalojen kanssa, jotta tarvittavat lähtötiedot ja menetelmät saadaan rakennettua toimiviksi laskentajärjestelmiksi. Työssä onnistuminen edellyttää erinomaisia yhteistyötaitoja ja ryhmätyökykyä.
Hakijan tulee esittää näkemyksenään lyhyt toimintasuunnitelma (enintään 2 sivua) viran keskeisimmistä tulevista tehtävistä tulevalle 5-vuotiskaudella.

4.2 Kielitaito

Virkaan vaaditaan suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Tarvittaessa tähän vaatimukseen voidaan hakea erivapautta.

4.3 Viran hakeminen

Virkaa on haettava kirjallisesti. Hakemus osoitetaan Metsäntutkimuslaitokselle. Tiedot hakuajasta ja paikasta, johon hakemus jätetään, ilmenevät viran hakuilmoituksessa.

Hakemukseen liitetään neljänä, samansisältöisenä kopiona:

1) Nimikirjanote tai vastaava selvitys (ellei hakijasta pidetä nimikirjaa); nimikirjanote saa olla enintään 3 kk ennen hakemuksen jättämistä annettu ja ansioluettelo virallisesti oikeaksi todistettu

2) Lyhyt curriculum vitae liitteen ohjeiden mukaisesti

3) Julkaisuluettelo ryhmiteltynä seuraavasti:

(1) artikkelit kansainvälisissä aikakauslehdissä, joissa on referee-käytäntö;
(2) artikkelit kansainvälisissä tieteellisissä kokoomateoksissa sekä kansainvälisissä tieteellisissä konferenssijulkaisuissa, joissa on referee-käytäntö,
(3) artikkelit kotimaisissa aikakauslehdissä, joissa on referee-käytäntö;
(4) artikkelit kotimaisissa tieteellisissä kokoomateoksissa sekä kotimaisissa tieteellisissä konferenssijulkaisuissa, joissa on referee-käytäntö;
(5) tieteelliset monografiat;
(6) muut tieteelliset julkaisut, kuten artikkelit tieteellisissä lehdissä ja konferenssijulkaisuissa, joissa ei ole referee-käytäntöä sekä julkaisut yliopisto- ja laitossarjoissa

4) Lyhyt selostus täytettävänä olevan viran kannalta merkittävistä tutkimusansioista

5) Toimintasuunnitelma

4.4 Nimitys

Metsäntutkimuslaitoksen johtokunta nimittää professorin.

4.5 Keskeiset säädökset

- Laki Metsäntutkimuslaitoksesta (1114/1999)
- Asetus N:o 1140/1999, Muutettu 22.9.2005 762/2005, 12.2.2009 80/2009 sekä 22.10.2009 798/2009
- Metsäntutkimuslaitoksen työjärjestys 22.12.2009 alkaen
- Kielilaki (423/2003)
- Ohje professorin virkojen täyttöprosessista Metsäntutkimuslaitoksessa, TES1347, 6.4.2001.

 

Lisätietoja
Professori Kari Mielikäinen
Metsäntutkimuslaitos
Puh. 029 532 2615
E-mail: kari.mielikainen @ metla.fi

 

Kari Mielikäinen
Professori

 

Liisa Tyrväinen
Professori

 

 

 

 

 

Jari Varjo
Aluejohtaja

 

Pasi Puttonen
Tutkimusjohtaja

 

LIITE 1

C U R R I C U L U M V I T A E

1. Nimi

2. Syntymäaika ja paikka

3. Kansallisuus

4. Perhesuhteet

5. Osoite, puhelin kotiin ja työhön, sähköpostiosoite ja telekopionumero

6. Tutkinnot, oppiarvot ja vastaavat

7. Nykyinen vakinainen työpaikka, mistä lukien

8. Nykyinen tutkimustoiminta ja tärkeimmät kotimaiset ja kansainväliset yhteistyötahot

9. Tutkimusohjelmien johtamiseen ja tutkijakoulutukseen liittyvä kokemus

10. Yhteiskunnallisiin vuorovaikutussuhteisiin liittyvät ansiot

11. Opetusansiot

12. Aikaisemmat palvelussuhteet

13. Tieteelliset palkinnot, huomionosoitukset ja merkittävät tutkimusapurahat

14. Muut akateemiset ja ammatilliset ansiot; mm. aikakausilehtien toimituskuntien ja tieteellisten yhteisöjen jäsenyydet, toiminta tieteellisten aikakausilehden referee'nä sekä väitöskirjojen esitarkastajana ja väitöstilaisuuksien vastaväittäjänä, huomattavat komitean tai vastaavat jäsenyydet, todetut professorin, apulaisprofessorin tai vastaavat pätevyydet.

Kohdissa 12 ja 13-14 aika ilmoitetaan vuosina (esim. 1986 96) tai tarkemmin vuosilukuina ja kuukausina (esim. yhteensä 14 kk 1995 97).

  Päivitetty: 07.06.2012 /KBym | Copyright Metla | Palaute