Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metlassa nyt » Avoimet työpaikat » Professorin virantäyttöprosessi » Virantäyttöseloste: Metsänhoidon teknologian määräaikainen professori

Metlassa nyt

Sivukartta | Haku  

Dno 734/111/2010
20.12.2010

Virkasuhteen täyttömenettelyä koskeva seloste
Metsänhoidon teknologian määräaikaisen professorin viran perustaminen Metsäntutkimuslaitokseen

1. Viran tausta ja tavoite


1.1 Toimintaympäristö

Markkinataloudessa puun hinta määräytyy markkinoilla, kun taas puun tuotannon kustannukset ja laatu ovat toimijakohtaisia. Näin ollen metsätalouden kannattavuuden parantamisessa metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu ovat avainasemassa – oli puumarkkinatilanne millainen tahansa. Metsänhoidon laatu ratkaisee millaista puuta ja kuinka paljon metsänomistajilla ja metsäteollisuudella on tulevaisuudessa käytettävissään. Puuntuotannon suurimmat laatutappiot syntyvät puissa, jotka eivät huonon metsänhoidon takia päädy jalostukseen.

Metsätalouden säilyttäminen hyvinvoinnin lähteenä Suomessa edellyttää panostusta metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehitystyöhön. Esimerkiksi Esko Ahon työryhmän loppuraportissa, Kansallisessa metsäohjelmassa (KMO) ja Työvoima- ja elinkeinoministeriön metsäalan strategisessa ohjelmassa (MSO) keskeisiksi tavoitteiksi on linjattu metsänhoidon laadun tason merkittävä nostaminen, metsäpalveluyrittäjyyden kehittäminen ja metsänhoitotöiden koneellistaminen. Metsänhoidon teknologian tutkimus- ja kehitystyö antaa mahdollisuudet näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

Metsäteollisuuden puuhuolto on yksi tärkeä osatekijä suomalaisen metsäklusterin kehityksessä. Metsänhoidon kustannustehokkuuden parantaminen motivoi tehokkaaseen puuntuotantoon ja myös metsien aktiiviseen käyttöön eli puun myyntiin. Metsänomistajakunnan rakennemuutos – kaupungistuminen ja vieraantuminen metsätaloudesta – vaatii niin ikään metsäpalveluiden kehittämistä eri metsänomistajaryhmiä varten. Työvoimapula suorittavassa metsänhoitotyössä on jo tosiasia, mutta sitä voidaan helpottaa työn tuottavuutta kehittämällä. Tässä koneellistaminen on avainasia. Niin ikään informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) tuomat toiminnan tehostamismahdollisuudet on vielä suurelta osin selvittämättä.

Edelleen on osoitettu, että metsänuudistamisen laatuinventoinneissa ja valtakunnan metsien inventoinneissa (VMI) havaittua metsänhoidon heikkoa laatua voidaan parantaa ja laadun suurta vaihtelua vähentää systemaattisella tutkimukseen perustuvalla laatutyöllä. Painopiste on siirtymässä yksittäisten työlajien laadun hallinnasta metsänhoitoketjujen kustannus-laatu-suhteen optimointiin, jossa tarvitaan uutta tutkimustietoa etenkin menetelmävalintojen ja töiden ajoituksen tueksi. Myös julkisrahoitteisen metsäsektorin muutostarpeiden tunnistaminen ja tunnustaminen kaipaa tuekseen uusien kustannustehokkaiden toimintamallien kehittämistä. Metsänhoidon yksikkökustannukset ovat nousseet aina viime vuosiin asti. Niiden kääntäminen laskusuuntaan on jo nyt tehdyn tutkimuksen perusteella mahdollista, mutta muutos vaatii edelleen sekä uutta tutkimusta että tutkimustiedon jalkautusta osaksi käytännön toimintaa.

1.2 Viran merkitys Metlalle, liittyminen strategiaan ja muihin tutkimusaloihin

Metla on metsänviljelyteknologian professuurin myötä kasvanut viimeisten kymmenen vuoden (2000–2010) aikana sekä kansalliseksi että kansainväliseksi edelläkävijäksi metsänhoidon teknologian alalla. Silti voidaan todeta, että tutkimus- ja kehitystyössä ollaan vasta alussa ja pääsemässä hyvään vauhtiin. Metsänviljelyteknologiasta kehittyneenä Metlassa on rakennettu metsänhoidon teknologian alalle viimeisten kymmenen vuoden aikana 8 tutkijan osaamisryhmä.

Ryhmän tavoitteena ja toimintamallina on tehokkaan tutkimustiedon tuottamisen lisäksi ollut aktiivinen vuorovaikutus käytännön toimijoiden kanssa. Työn tarpeellisuuden osoituksena on, että osaamisryhmän vuoden 2010 välittömien kustannusten budjetista yli puolet on hankittu Metlan ulkopuolelta. Metsänhoidon teknologia ja siihen liittyvä tiedon ja teknologian siirto on Metlan strategiseksi painoalaksi linjattua metsäelinkeinoja tukevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Lisäksi toiminta tukee painoalan 2. Metsät ja yhteiskunta ja painoalan 3. Kestävät metsänkasvatusketjut tutkimus- ja kehittämistavoitteita. Tältä työltä putoaa kärki, ulkopuolinen rahoitus ja ajan myötä myös määräaikaiset tutkijat pois ilman osaamisalaa vetävää professoria.

Metlan tutkimus- ja kehittämispalvelujen asiantuntijaryhmä on käsitellyt asiaa 7.12.2010. Lisäksi viran alan sisällöstä on keskusteltu yksityismetsätalouden edustajien (MTK ja Tapio) kanssa.

Selvitys läheisten alojen professorinviroista ja muista vastaavista viroista Metlassa

Metsänviljelyteknologian alalla yhteistyötä on tehty metsänhoidon, metsäteknologian sekä metsäekonomian tutkimusalojen kanssa. Jatkossa metsänhoidon teknologian viran alalla tarvitaan Metlassa lisäksi vahvaa yhteistyötä muiden alojen kanssa ja mm. tuotantotaloustietieteessä muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa.

Metsänhoidon professorin tutkimusalaan kuuluvat: metsän uudistamisen ja metsänhoidon perusteet ja menetelmät sekä metsien ekologia ja metsäpuiden fysiologia. Tutkimuskohteita ovat metsien uudistaminen luontaisesti ja viljellen, metsäpuiden siemensadot, taimien kasvatusmenetelmät sekä taimikonhoito ja metsikön varhaiskehitys. Käytännön sovellusalueena on metsien eri käyttömuodot ja ympäristövaikutukset huomioon ottava metsänhoito.

Metsäteknologian professorin tutkimusalaan kuuluvat: ihmisen, työn, koneen ja metsäympäristön välinen vuorovaikutus metsätaloudessa. Tutkimuksen kohteita ovat työn tuottavuus, kustannukset, ergonomia, työturvallisuus, työn jälki, puutavaran laatu ja sen hallinta, puubiomassan talteenotto, ympäristövaikutukset ja yrittäjyys sekä kone- ja laitevalmistuksen tukeminen ja järjestelmäosaaminen.

Yksityismetsätalouden professorin virka on Metsäntutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston yhteinen. Viran sijaintipaikka on Helsingin yliopiston metsäekonomian laitos. Viran tehtäväalaan kuuluu: yksityismetsätalouteen sovellettu yhteiskunta- ja taloustiede. Lisäksi professorin tehtäviin kuuluu yksityismetsätalouden opetuksen ja tutkimuksen koordinointi

Puuntuotoksen professorin tutkimusalaan kuuluvat: metsien puuston rakenne, kasvu ja tuotos sekä niiden kehittäminen.

Puutieteen professorin tutkimusalaan kuuluu: puutiede, erityisesti puun raaka-aineominaisuudet ja niiden hyödyntäminen pk-teollisuudessa. Viran ala kattaa puun raaka-ainekysymysten ja mittausmenetelmien hallinnan metsästä jalostuksen ja jatkojalostuksen kautta pk-sektorin verkottuneille markkinoille. Tuotelähtöisen puunhankinnan ja uusien, korkeamman jalostusasteen tuotteiden kehittäminen edellyttää puuraaka-aineen ominaisuuksien vaihtelun tuntemista ja vaihtelun teknistaloudellista hyödyntämistä.

Kansantaloudellisen metsäekonomian professorin tutkimusalaan kuuluu metsä- ja puutalouden kansantalous- ja sosiaalitieteellinen tutkimus. Keskeisiä kysymyksiä ovat puumarkkinoiden toiminta, metsätalouden investoinnit ja puunmyyntikäyttäytyminen sekä metsäpolitiikan keinot ja niiden vaikuttavuus. Tutkimusala kattaa puuntuotannon näkökulman ohella myös metsän muut käyttömuodot

Metsäsuunnittelun professorin virka: Viran uudelleenmäärittely meneillään (Dno 486/110/2010).

1.3 Yliopistoyhteistyö

Metla on tiedustellut Itä-Suomen yliopiston kiinnostusta jatkaa metsänviljelyteknologian yhteisprofessuuria metsänhoidon teknologian määräaikaisesta (5 v) yhteisprofessuurina. Itä-Suomen yliopisto ei tässä vaiheessa ollut kiinnostunut tästä yhteisvirasta.

Metsänhoidon teknologian alalla Metlan tutkijat ovat viime vuodet kantaneet suurimman vastuun myös alan syventävästä opetuksesta sekä pro gradujen että väitöskirjojen ohjauksesta. Lisäksi tutkijaryhmä on ohjannut ammattikorkeakoulun opinnäytteitä. Tältä osin professuurilla on myös suuri koulutuksellinen merkitys korkeakouluopinnoissa.

2. Viran perustamissuunnitelma


2.1 Professorin tehtävät

Metsäntutkimuslaitoksen työjärjestyksen (22.12.2009) 5.6 mukaan professorin tehtävänä on

  • vastata tutkimusalansa osaamisen kehittämisestä, tutkimuksen suuntaamisesta sekä tiedon ja teknologian siirrosta yhteistyössä tutkimusjohtajien kanssa,
  • osallistua Metlan strategisten päämäärien ja toimintojen asemointiin suhteessa muihin toimijoihin,
  • tehdä tieteellistä tutkimusta,
  • edistää tutkimusyhteistyötä Metlan tutkijoiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa,
  • vastata ulkopuolisten resurssien hankinnasta ja
  • edistää Metlan kansainvälistymistä tehtäväalueellaan.

Metsänhoidon teknologian professorin keskeisimmät tutkimusteemat viiden vuoden määräaikana ovat:

1. Metsänhoitotöiden toimintamallit ja koneellistaminen; uudet teknologiset ratkaisut ja koneinnovaatiot, metsänhoitotöiden tuottavuuden nosto ja työtekniikan kehittäminen, koneellisen metsänhoidon liiketoimintakonseptit ja metsänhoitotöiden työjäljen laadun hallinnan kehittäminen.

2. Metsätalouden palvelutuotannon ja yrittäjyyden kehittäminen; uudet liiketoimintakonseptit, palvelutuotannon tehostaminen, liiketoiminnan kasvupotentiaalin tunnistaminen ja markkina-analyysi, verkostotalouden toimintamallien soveltaminen ja yritystason päätöstukityökalujen kehittäminen palvelutuotannon suunnitteluun.

3. Metsänhoitoketjujen liiketaloudellinen kehittäminen; metsänhoitotöiden laadun hallinta ja omavalvonta, metsänhoitotöiden menetelmävalinnat ja menetelmien väliset riippuvuudet, metsänhoitotoimenpiteiden ajoitus ja sen merkitys uudistamisketjussa, uudistamisketjujen ja -investointien kannattavuusanalyysit.

Nämä teemat on nostettu metsätalouden kansallisten kehittämiskohteiden kärkeen myös kansallisessa metsäohjelmassa 2015 (KMO 2015) ja TEM:n strategisessa metsäohjelmassa (MSO). Tarkastelemalla metsänhoidon toimenpiteitä biologisena, teknologisena ja taloudellisena kokonaisuutena metsänhoidonteknologian tutkimus- ja kehittämistyöllä on mahdollista saavuttaa useiden kymmenien prosenttien kustannussäästöt ja siten nostaa metsätalouden kannattavuutta ja ylläpitää metsänomistajien kiinnostus metsäomaisuutensa hoitoon ja myös sen aktiiviseen hyödyntämiseen. Metsänhoitotöiden palvelujen tuottajia on edelleen harvalukuinen määrä, niistä vain osa on kasvuyrityksiä ja markkinaympäristö on vielä kehitysvaiheessa.

Professorin tehtäviin voi kuulua myös aihealueen tutkimus- ja kehittämisohjelman johtaminen. Olennainen osa professorin työnkuvaa on aktiivinen vuorovaikutus mm. yksityismetsätalouden toimijoiden, metsäpalveluyritysten ja metsäsektorin muiden toimijoiden kanssa tiedon ja teknologian siirron toteutumiseksi. Tavoitteena on, että tutkimus- ja kehitystyön tulokset otetaan huomioon metsätalouden päätöksenteossa.

2.2 Arvio viran kelpoisuusehdot täyttävien mahdollisten hakijoiden määrästä
Ottaen huomioon maamme yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä muut toimijat tutkimusalalla viran kelpoisuusehdot täyttäviä mahdollisia hakijoita on useita (3-5 henkilöä).

2.3 Jatkovalmistelussa käytettävät asiantuntijatahot
Suomessa ja kansainvälisesti yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa työskentelee metsänhoidon ja metsäteknologian alalla monia ansioituneita tutkijoita, joiden voidaan katsoa voivan toimivan asiantuntijoina ja arvioijina virkaa täytettäessä

3. Viran määrittely

Viran nimi ja ala
Metsänhoidon teknologian professorin virka

Metsänhoidon teknologian professuurin tehtävänala käsittää teema-alueet;
1. Metsänhoitotöiden toimintamallit ja koneellistaminen,
2. metsätalouden palvelutuotannon ja yrittäjyyden kehittäminen ja
3. metsänhoitoketjujen liiketaloudellinen kehittäminen.

Virkasuhde
Määräaikainen (5 vuotta nimittämisestä).

Sijoituspaikka
Metlan Itä-Suomen alueyksikkö on luonnollinen sijoituspaikka, sillä alueyksikössä on vahvaa metsänhoidon ja metsänuudistamisen sekä metsäteknologian tutkimus- ja kehitystyötä. Suonenjoen toimipaikassa toimii metsänviljelyn ja metsänhoidon teknologian alalla kansallisesti aktiivinen tutkijaryhmä. Samanaikaisesti Suonenjoella on vahvistunut metsänhoidon teknologiaa tukeva biologinen tutkimus. Siemenlaboratorion perustaminen (2007) ja syyskuussa 2010 tehty ELY-keskuksen päätös Metsäkylvöjen osaamiskeskittymä -hankkeesta jo aiemmin perustetun Metsänhoitopalveluiden osaamiskeskittymän lisäksi tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön metsänhoidon biologiselle ja teknologiselle T&K:lle. Myös pohjoismainen kiinnostus ryhmän työhön on ollut merkittävä.

Palkkausluokka
Palkka määräytyy Metlan palkkausjärjestelmän mukaan ja on vaativuustason 13 - 14 mukainen. Palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta (vaativuustaso 13 4 190,81 €/kk, vaativuustaso 14 4 635,09 €/kk). Lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvaa palkanosaa.

Viran täyttömenettely
Virka täytetään Metsäntutkimuslaitoksessa sovellettavien menettelysääntöjen mukaisesti.

4. Viran täyttämistä koskevat tiedot

4.1 Kelpoisuusvaatimukset

Metsäntutkimuslaitoksesta annetun asetuksen (762/2005) 9 § mukaan professorilta vaaditaan tohtorin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan.
Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää perehtyneisyyttä metsänhoidon teknologian tutkimukseen ja kehittämistyöhön, hyvää kykyä seurata alan tietotarpeita ja tulevaisuusennusteita sekä tehdä alan tutkimusta ja kehitystyötä. Tehtävä edellyttää hyvää kykyä kommunikoida ja hyvää yhteistyökykyä metsänhoidon teknologiaa tukevien muiden tieteenalojen kanssa ja soveltajien kanssa. Olennainen osa professorin työnkuvaa on aktiivinen vuorovaikutus mm. yksityismetsätalouden, metsäpalveluyritysten ja metsäsektorin muiden toimijoiden kanssa.
Hakijan tulee esittää lyhyt toimintasuunnitelma (enintään 2 sivua) näkemyksenänsä keskeisimmistä tulevista tehtävistä viran alalla.

4.2 Kielitaito

Virkaan vaaditaan suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

4.3 Virkasuhteen hakeminen

Virkasuhdetta on haettava kirjallisesti. Hakemus osoitetaan Metsäntutkimuslaitokselle. Tiedot hakuajan päättymisestä ja paikasta, johon hakemus jätetään, ilmenevät viran hakukuulutuksessa.

Hakemukseen liitetään neljänä, samansisältöisenä kopiona:
1) Nimikirjanote tai vastaava selvitys (ellei hakijasta pidetä nimikirjaa); nimikirjanote saa olla enintään 3 kk ennen hakemuksen jättämistä annettu ja ansioluettelo virallisesti oikeaksi todistettu
2) Lyhyt curriculum vitae liitteen ohjeiden mukaisesti
3) Julkaisuluettelo ryhmiteltynä seuraavasti:

(1) artikkelit kansainvälisissä aikakauslehdissä, joissa on referee-käytäntö;
(2) artikkelit kansainvälisissä tieteellisissä kokoomateoksissa sekä kansainvälisissä tieteellisissä konferenssijulkaisuissa, joissa on referee-käytäntö,
(3) artikkelit kotimaisissa aikakauslehdissä, joissa on referee-käytäntö;
(4) artikkelit kotimaisissa tieteellisissä kokoomateoksissa sekä kotimaisissa tieteellisissä konferenssijulkaisuissa, joissa on referee-käytäntö;
(5) tieteelliset monografiat;
(6) muut tieteelliset julkaisut, kuten artikkelit tieteellisissä lehdissä ja konferenssijulkaisuissa, joissa ei ole referee-käytäntöä sekä julkaisut yliopisto- ja laitossarjoissa

4) Lyhyt selostus täytettävänä olevan viran kannalta merkittävistä tutkimusansioista
5) Toimintasuunnitelma

4.4 Nimitys

Metsäntutkimuslaitoksen johtokunta nimittää.

4.5 Keskeiset säädökset

- Laki Metsäntutkimuslaitoksesta (1114/1999)
- Asetus N:o 1140/1999, Muutettu 22.9.2005 762/2005, 12.2.2009 80/2009 sekä 22.10.2009 798/2009
- Metsäntutkimuslaitoksen työjärjestys 22.12.2009 alkaen
- Kielilaki (423/2003)
- Ohje professorin virkojen täyttöprosessista Metsäntutkimuslaitoksessa, TES1347, 6.4.2001

Lisätietoja:
Professori Antti Asikainen
Metsäntutkimuslaitos
Puh. 029 532 3250
E-mail: antti.asikainen @ metla.fi


Pasi Puttonen
Tutkimusjohtaja

 

Leena Paavilainen
Tutkimusjohtaja

 

LIITE 1

C U R R I C U L U M V I T A E

1. Nimi

2. Syntymäaika ja paikka

3. Kansallisuus

4. Perhesuhteet

5. Osoite, puhelin kotiin ja työhön, sähköpostiosoite ja telekopionumero

6. Tutkinnot, oppiarvot ja vastaavat

7. Nykyinen vakinainen työpaikka, mistä lukien

8. Nykyinen tutkimustoiminta ja tärkeimmät kotimaiset ja kansainväliset yhteistyötahot

9. Tutkimusohjelmien johtamiseen ja tutkijakoulutukseen liittyvä kokemus

10. Yhteiskunnallisiin vuorovaikutussuhteisiin liittyvät ansiot

11. Opetusansiot

12. Aikaisemmat palvelussuhteet

13. Tieteelliset palkinnot, huomionosoitukset ja merkittävät tutkimusapurahat

14. Muut akateemiset ja ammatilliset ansiot mm. aikakausilehtien toimituskuntien ja tieteellisten yhteisöjen jäsenyydet , toiminta tieteellisten aikakausilehden referee'nä sekä väitöskirjojen esitarkastajana ja väitöstilaisuuksien vastaväittäjänä, huomattavat komitean tai vastaavat jäsenyydet, todetut professorin, apulaisprofessorin tai vastaavat pätevyydet.

Kohdissa 12 ja 13-14 aika ilmoitetaan vuosina (esim. 1986 96) tai tarkemmin vuosilukuina ja kuukausina (esim. yhteensä 14 kk 1995 97)

  Päivitetty: 07.06.2012 /KBym | Copyright Metla | Palaute