Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO 2008–2016) seuranta ja vaikutukset
Tietoa tuotetaan METSO-ohjelman eri osa-alueiden ja toimenpiteiden käytännön toteutuksen kokemuksista, tuloksista, onnistumisesta ja kehitystarpeista sekä toimenpiteiden ekologisista, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista paikallisella ja valtakunnallisella tasolla.
Vastuuhenkilöt: Riitta Hänninen ja Terhi Koskela
Suunnittelu tapahtuu yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön sekä muiden toimijatahojen (mm. SYKE) kanssa.
Tutkimus jakaantuu (3) kolmeen osa-alueeseen:
1. Käytännön seuranta
Osahankkeessa kerätään ja raportoidaan tietoa METSO-ohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta, tuloksista ja kehitystarpeista sekä osallistutaan ohjelmaan liittyvien työryhmien toimintaan. Osahankkeessa tehtävä tutkimus - ja selvitystyö tuottaa päätöksentekijöille tietoa METSO-ohjelman tunnettuudesta, metsänomistajien kiinnostuksesta erityyppiseen vapaaehtoiseen monimuotoisuuden turvaamiseen ja selvityksiä monimuotoisuuden turvaamisen toimintatavoista.
2. Suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit
Osahanke tuottaa tietoa METSO-ohjelman ekologisesta vaikuttavuudesta. Suojeluun tulevista kohteista kartoitetaan METSO-kriteereihin perustuen helposti mitattavia rakennepiirteitä (kuten järeät haavat ja järeä lahopuusto) sekä näistä riippuvaista uhanalaista ja silmälläpidettävää lajistoa. Kerättyä aineistoa voidaan hyödyntää myös Suomen luontotyyppien uhanalaisarvioinneissa lähinnä kangasmetsien osalta.
3. Alueellinen tarkastelu METSO-elinympäristöistä ja monimuotoisuuden turvaamisen aluetaloudellisista vaikutuksista
Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) aineistojen pohjalta on tuotettu tietoa METSO-ohjelmassa määriteltyjen tärkeiden elinympäristöjen kaltaisten metsien määrästä ja alueellisesta jakautumisesta. Lisäksi on tarkasteltu monimuotoisuuden turvaamistoimenpiteiden mahdollisen lisäämisen taloudellisia vaikutuksia .
Metsien monimuotoisuutta edistävä päätöstuki
Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää metsien monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvää päätöksenteon tukea. Hankkeessa tutkitaan metsänomistajien yhteydenpitoa eri tahoihin vapaaehtoisen suojelusopimuksen syntymisen eri vaiheissa. Tarkastelussa ovat sekä määräaikaiset sopimukset että pysyvä suojelu. Tulokset kertovat, mitkä toimijat ovat vapaaehtoisen suojelun valmistelussa aktiivisia ja keihin metsänomistajat turvautuvat päätöksenteossaan. Tulosten perusteella metsä- ja ympäristöalan toimijat voivat kohdentaa suojelukeinoja koskevaa neuvonta- ja viestintätoimintaansa metsänomistajien sosiaalisiin verkostoihin sopivaksi.
Toisessa osatutkimuksessa kerätään hankkeessa kehitettyä mittaristoa käyttäen seurantatiedot kaikkien käynnissä olevien (7 kpl) monimuotoisuuden yhteistoimintaverkostojen sosiaalisista ja kulttuurisista vaikutuksista. Mittaristo auttaa yhteistoimintaverkostoja tunnistamaan ja seuraamaan toimintansa sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia ekologisten ja taloudellisten vaikutusten rinnalla. Mittariston tiedot pyritään keräämään vuosittain, jolloin voidaan seurata verkostojen toiminnan suuntaamisen seurauksia sekä toiminnan pidempiaikaisia vaikutuksia sosiaaliselle ja kulttuuriselle kestävyydelle.
Tutkimushankkeessa kokeillaan myös käytännössä yhtä kolmesta metsänomistajatutkimuksessa (Hujala ym. 2010) tarpeelliseksi havaitusta suunnittelupalvelusta (riistan- ja luonnonhoidon suunnittelupalvelu, suojelupäätöksen valmistelupalvelu tai naapuriyhteistyön kannustuspalvelu). Valmiin palvelumuodon käyttöönotolla voidaan helpottaa esimerkiksi metsänomistajan suojelupäätöksen syntymistä. Käytännön testauksen antamien kokemusten perusteella muokataan valmis palvelumalli, jota palveluntarjoajat voivat soveltaa tuotteistaessaan palveluja yksityismetsänomistajille.
Vastuuhenkilö on Mikko Kurttila
Metsäluonnon monimuotoisuuden inventointi ja seuranta
Hankkeessa selvitetään metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamisen vaikutuksia talousmetsien lajiston monimuotoisuuteen . Havaintoaineistoja kerätään talousmetsien monimuotoisuutta kuvaavista lajeista, kuten käävistä, epifyyttijäkälistä ja kovakuoriaisista. Uhanalaisten kääpien ja epifyyttijäkälälajien sekä mahdollisesti myös kovakuoriaisten osalta keskitytään elävistä tai kuolleista puista riippuvaisiin, maastoinventoinneissa helposti havaittaviin lajeihin.
Hanke liittyy Metlan suurempaan hankekokonaisuuteen (Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit. 2009-2013 Sauli Valkonen ). Koko hankkeen tarkoituksena on luoda puitteet luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvan metsänkäsittelyn tutkimukselle ja käytännön kehittämiselle. Monipuolisilla käsittelymenetelmillä luodaan pysyvästi peitteisiä metsäalueita , joilla kuitenkin metsiköiden puuston rakenteet vaihtelevat pienipiirteisesti erilaisten käsittelyjen tuloksena.
Vastuuhenkilö on Juha Siitonen
Muut aihepiiriä käsittelevät tutkimukset
Edellä esiteltyjen tutkimusten lisäksi monet muutkin Metlan tutkimushankkeet tuottavat METSO-ohjelmaan liittyvää tietoa. Jo METSOn kokeilukaudella (2003–2007) Metlassa tehtiin paljon tämän aihepiirin tutkimusta, jota voidaan edelleen hyödyntää.
Tutustu muihin aihepiiriin liittyviin tutkimuksiin |
