|
|||
Metsätilastotiedote 25/2014, 10.6.2014 (korjattu 16.10.2014)Energiapuun kauppa, tammi–maaliskuu 2014Toimittaja: Jukka Torvelainen |
|||
Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa yli 5 euroa ja hankintakaupoissa 22 euroaMetlan kokoaman tilaston mukaan karsitusta rankapuusta maksettiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä metsänomistajille pystykaupoissa keskimäärin noin 5 ja hankintakaupoissa 22 euroa kuutiometriltä. Karsimattoman kokopuun vastaavat hinnat olivat vajaa 2 ja yli 20 euroa. Hintojen alueelliset erot olivat kuitenkin suuria, esimerkiksi rankapuun tuettomat hinnat vaihtelivat pystykaupoissa hinta-alueittain nollasta eurosta lähes 8 euroon. Uusi tilasto tarjoaa energiapuulajien alueelliset hintatiedot tasapuolisesti sekä myyjien että ostajien käyttöön. Tilasto koskee lämpö- ja voimalaitoksien metsähakkeen raaka-aineeksi ostettua puuta. Metsänomistajille maksetut hinnat tilastoidaan ilman valtion tukia. Koko tiedote tilastotaulukoineen (pdf) Energiapuun hinnatKarsittu rankapuu oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
kallein energiapuulaji. Pystykaupoissa metsänomistajille
maksettiin karsitusta rankapuusta keskimäärin 4,9 euroa
ja karsimattomasta kokopuusta Latvusmassan korjuuoikeudesta maksettiin pystykaupoissa keskimäärin 3,2 euroa ja kannoista 1,4 euroa kuutiometriltä. Näillä energiapuulajeilla alueellinen vaihtelu oli hieman pienempää kuin ranka- ja kokopuulla. Kaikki energiapuulajit huomioiden energiapuun keskihinta oli pystykaupoissa 3,5 euroa kuutiometriltä. Hankintakaupoissa rangan hinta oli koko maassa 22,0
euroa kuutiometriltä ja vaihteli Lapin hinta-alueen Energiapuuksi ostetun ranka- ja kokopuun hintoja voidaan verrata metsäteollisuuden ostaman kuitupuun hintoihin, vaikka etenkin energiapuulla hintojen alueelliset erot ovat huomattavat ja keskiarvoilla tehdyt laskelmat jäävät muutenkin karkeiksi. Rankapuusta maksettiin vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana metsänomistajille pystykaupoissa ilman tukea keskimäärin runsas kolmasosa ja kokopuusta noin kahdeksasosa ensiharvennusten kuitupuun keskihinnasta (14,2 €/m³). Hankintakaupoissa rankapuusta maksettiin noin kolme neljäsosaa kuitupuun hinnasta (29,6 €/m³). Tässä vertailussa tulee lisäksi ottaa huomioon, että energiapuun hinnat tilastoidaan ilman nuoren metsän hoidon pintaalatukea ja energiapuun korjuun tukea. Suuressa osassa nuoren metsän energiapuuleimikoista puulle on saatu korjuutukea 7 euroa kiintokuutiometrille. Näissä tukikohteissa se voi nostaa rankapuun pysty- ja hankintahinnat tietyillä alueilla hyvin lähelle vastaavia kuitupuun hintoja. PuumäärätTilastoon kertyi vuoden ensimmäiseltä neljänneksellä yhteensä 1,1 miljoonaa kuutiometriä puuta, minkä Metla arvioi edustavan noin kahta kolmasosaa jakson koko maan energiapuun kaupasta. Puolet tilastoidusta energiapuusta koostui latvusmassasta (37 %) ja kannoista (12 %). Eri energiapuulajeista ostettiin eniten karsittua rankaa (42 %) ja vähiten kokopuuta (8 %). Kaikesta energiapuusta ostettiin pystykaupoilla neljä viidesosaa (0,8 milj. m³) ja hankintakaupoilla viidesosa (0,2 milj. m³). Kannoilla ja latvusmassalla pystykauppojen osuus puumäärästä oli yli 90 prosenttia; ranka- ja kokopuulla hieman alle kaksi kolmasosaa. Pystykauppojen koko- ja rankapuun hintoja on korjattu 16.10.2014Osassa koko- ja rankapuun pystykaupoista energiapuuta koskeva valtion tuki ohjataan valtakirjalla ostajalle, jolloin tuen saamista koskeva odotus nostaa puukaupassa sovittuja hintoja. Näillä ostajilla tuen osuus vähennetään tilastoitavista hinnoista laskennallisesti ostajan ilmoittamien lähimenneisyyden tukitietojen perusteella. Myös ensimmäisen vuosineljänneksen tilastolukuja on korjattu takautuvasti.Tilastoon tarvitaan lisää aineistoaEnsimmäisen tilaston aineistot kerättiin suurimmilta energiapuuta ostavilta yrityksiltä ja metsänhoitoyhdistyksiltä, joiden arvioidaan ostavan tai välittävän yhteensä noin kaksi kolmasosaa kotimaisesta energiapuusta. Alueellisia tuloksia ei voida kuitenkaan esittää, ellei tiedonantajia ole vähintään kolme. Kattavuuden parantamiseksi ja salattavien tietojen vähentämiseksi tilastoon tarvitaankin lisää tiedonluovuttajia. Asiasta kiinnostuneita yrityksiä ja metsänhoitoyhdistyksiä pyydetään ottamaan yhteyttä Metsäntutkimuslaitoksen Tilastopalveluun, yhteystiedot löytyvät esimerkiksi tästä tiedotteesta.
|
|||
Yhteystiedot |