METSÄNTUTKIMUSLAITOS
SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET
Metsätilastotiedote
 

Metsätilastotiedote 35/2013, 27.8.2013

Metsä sijoituskohteena 1983-2012

Toimittaja: Esa Uotila

Puuntuotannon sijoitustuotto 2 prosenttia vuonna 2012

Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto oli 2,2 prosenttia vuonna 2012. Parannusta edellisvuodesta oli 0,3 prosenttiyksikköä, mutta kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvosta jäätiin yli prosenttiyksikkö. Liiketuloksen osuus tuotosta oli 2,5 prosenttiyksikköä ja puuston nettokasvun arvon 1,4 prosenttiyksikköä. Kantohintojen reaaliarvon lasku vähensi tuottoa 1,6 prosenttiyksikköä.

Koko tiedote tilastotaulukoineen (pdf)

Vuonna 2012 yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto oli 2,2 prosenttia. Puunmyyntitulojen osuus kokonaistuotosta oli 3,1 prosenttiyksikköä (kuva 1), mikä on 0,6 prosenttiyksikköä alempi kuin kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvo. Puuntuotannon kokonaiskustannusten vaikutus tuottoon oli -0,82 prosenttiyksikköä ja valtion tukien 0,14 prosenttiyksikköä. Puuston nettokasvun arvon osuus tuotosta (1,4 % -yks.) oli selvästi korkeampi kuin kymmenen vuoden keskiarvo (0,6 % -yks.). Kantohintojen lasku alensi tuottoa –1,6 prosenttiyksikköä (kuva 2).

Vuonna 2012 puuntuotannon reaalituotto oli 0,2 prosenttiyksikköä alempi kuin vuosina 1986–2011 keskimäärin (kuva 3). Rahoitus­markkinoiden vapauttamisesta alkaneella ja lamaan päättyneellä ajanjaksolla 1986–1992 puuntuotannon reaalituotto oli selvästi negatiivinen kantohintojen laskun takia. Laman pohjalta alkanutta metsäverotuksen siirtymäkautta (1993–2005) leimasi matala infl aatio ja puuntuotannon hyvä, lähes 5 prosentin vuotuinen reaalituotto sekä se, että puuston nettokasvun arvon muutos oli keskimäärin nollan tuntumassa. Vuosina 2006–2011 vuotuiset vaihtelut olivat suuria (kuva 2). Reaalituotto oli keskimäärin vajaat 4 prosenttia, ja netto­kasvun arvon osuus tuotosta palasi metsäverotuksen siirtymäkautta edeltäneelle tasolle, vajaaseen prosentti­yksikköön. Koko ajan­jaksolla 1986–2012 puuntuotannon nimellistuotto oli keskimäärin 4,8 ja infl aatio 2,3 prosenttia vuodessa, joten reaalituotoksi jäi 2,5 prosenttia.

Vuonna 2012 osakkeet olivat vertailtavista sijoituslajeista tuottoisimpia, vaikka ne eivät noususta huolimatta täysin toipuneet vuoden 2011 kurssilaskusta. Kaikkien Suomessa pörssinoteerattujen osakkeiden nimellistuotto oli 13 prosenttia ja kolmen suurimman metsä­teollisuus­yrityksen osakkeiden tuotto 16 prosenttia (taulukko 2). Vanhojen vapaarahoitteisten osakehuoneistojen sijoitustuotto nousi 7 prosenttiin ja valtion obligaatioiden tuotto oli samalla tasolla. Puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto oli 4,5 prosenttia.

Rahoitusmarkkinoiden vapauttamisesta (1986) alkaneella ajanjaksolla sijoituslajien reaalinen kumulatiivinen tuottoindeksi on kehittynyt parhaiten osakemarkkinoilla, jossa tuottoindeksi oli 3,6-kertainen (pisteluku 359) alkutilanteeseen verrattuna (pisteluku 100) (kuva 4). Puuntuotannon sijoitustuottoindeksi nousi samassa ajassa 196:een. Kun tarkastelu rajataan 2000-luvulle, muuttuu sijoituslajien järjestys oleellisesti. Paras tuotto on saatu sijoitusasunnoista, joiden pisteluku nousi 114 pistettä, ja seuraavaksi parhaat tuotot tulivat valtion obligaatioista (pisteluku +77) ja puuntuotannosta (pisteluku +60). Osakemarkkinoilla tuottokehitys on ollut huono, sillä sekä metsäteollisuusyhtiöiden (pisteluku –10) että Helsingin pörssissä noteerattavien kaikkien osakkeiden (pisteluku –24) tuottoindeksi oli vuonna 2012 alempi kuin vuonna 2000, jolloin pörssikurssit olivat ”IT-kuplan” vetäminä poikkeuksellisen korkealla tasolla.

Puuntuotantoon sijoittamisen nimellisriski (tuottojen keskihajonta) oli vuosina 1972–2012 keskimäärin 13 prosenttia (taulukko 3). Puuntuotannon riski on alentunut rahamarkkinoiden vapauttamisen (1986) jälkeen, mutta etenkin osakesijoittamisen riskit ovat nousseet. Kun tuottomittarina käytetään ns. Sharpen lukua ja riskittömänä tuottona valtion obligaatioiden tuottoindeksejä, vaihtelevat Sharpen luvut eri sijoituslajeissa –0,3 ja +0,6 välillä. Puuntuotannossa Sharpen luvun vaihteluväli oli –0,3 – +0,3. Sijoittajan näkö­kulmasta katsottuna parhaita sijoituskohteita ovat sellaiset, joiden Sharpen luku on korkea.

Kuva 1
Kuva 2
Kuva 3

Kuva 4


Yhteystiedot
Metla, Metsätilastollinen tietopalvelu , puh. 010 211 5441, email: tilasto @ metla.fi
Metla, Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot ovat saatavilla Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen). Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte