Puun energiakäyttö 2011

Metsähaketta käytettiin 7,5 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2011

Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin vuonna 2011 kiinteitä puupolttoaineita kaikkiaan 16,8 miljoonaa kiinto­kuutio­metriä. Merkittävin puupolttoaine oli metsähake, jota kului 6,8 miljoonaa kiintokuutiometriä, 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yhdessä pientaloissa käytetyn metsähakkeen kanssa kokonaiskäyttö ylsi 7,5 miljoonaan kiintokuutiometriin.

Koko tiedote tilastotaulukoineen (pdf)

Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin kiinteitä puu­poltto­aineita vuonna 2011 kaikkiaan 16,8 miljoonaa kiinto­kuutio­metriä, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Käyttö lisääntyi edellis­vuodesta 0,8 miljoonaa kuutio­metriä eli 5 prosenttia. Kiinteiden puu­poltto­aineiden energia­sisältö oli 32 tera­watti­tuntia (TWh), liki 40 prosenttia kaikesta puu­energiasta ja 8 prosenttia kaikkien energialähteiden kokonais­kulutuksesta.

Metsähakkeen käytössä saavutettiin uusi ennätys. Lämpö- ja voima­laitoksissa poltettiin metsä­haketta 6,8 miljoonaa kuutio­metriä, 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan metsä­teollisuuden sivu­tuote­puun käyttö - 9,3 miljoonaa kuutio­metriä - pysyi lähes edellis­vuotisella tasolla. Eniten poltettiin kuorta, 6,6 miljoonaa kuutio­metriä. Saha- ja levyteollisuuden jätepuusta valmistettua puu­tähde­haketta kului 0,9 miljoonaa kuutio­metriä (-6 %), erilaisia puu­puruja, -lastuja ja -pölyjä yhteensä 1,9 miljoonaa kuutio­metriä (+10 %).

Alueittain tarkastellen kiinteiden puupolttoaineiden käyttö oli merkittävintä Kaakkois-Suomessa, jossa poltettiin lähes kolmas­osa kuoresta ja kuudes­osa kaikista kiinteistä puu­poltto­aineista. Käyttö lisääntyi suhteellisesti eniten Rannikon metsä­keskuksen Pohjan­maan alueella ja Lapissa. Metsä­haketta kului eniten Keski-Suomessa; suhteellisesti suurin käytön lisäys tapahtui Lapissa.

Pienpuu merkittävin metsähakkeen raaka-aine

Pienpuun (karsittu ranka, kokopuu, kuitupuu) käyttö lämpöja voima­laitosten metsä­hakkeen raaka-aineena kasvoi edellis­vuodesta liki neljänneksen 3,1 miljoonaan kuutio­metriin. Myös järeän runkopuun (0,5 milj. m³) ja hakkuu­tähteiden (2,2 milj. m³) käyttö lisääntyi lievästi. Sen sijaan kantojen ja juurakoiden (1,0 milj. m³) käyttö supistui. Käytetystä metsä­hakkeesta oli ulkomaista alku­perää noin 0,6 miljoonaa kuutio­metriä eli 8 prosenttia.

Metsähakkeen kokonaiskäyttö

Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa, lähinnä maa­tiloilla. Lämmitys­kauteen 2007/2008 kohdistuneen pien­talojen poltto­puun käyttö­tutkimuksen mukaan pien­taloissa poltetaan metsä­haketta 0,7 miljoonaa kuutio­metriä vuodessa. Yhdessä lämpö- ja voima­laitosten metsä­hakkeen kanssa metsä­hakkeen kokonais­käyttö ylsi vuonna 2011 kaikkiaan 7,5 miljoonaan kuutio­metriin.

Kansallisessa metsäohjelmassa 2010 metsähakkeelle oli asetettu tavoitteeksi 5 miljoonan kuutio­metrin vuotuinen käyttö vuoteen 2010 mennessä, mikä tällöin ylitettiin selvästi. Tarkis­tetussa Kansallisessa metsä­ohjelmassa 2015 vuotuinen käyttö­tavoite kasvatettiin 10-12 miljoonaan kuutio­metriin vuoteen 2015 mennessä. Hallituksen ilmasto- ja energia­politiikan ministeri­työ­ryhmän asettamassa Uusiutuvan energian velvoite­paketissa on tavoitteena nostaa metsä­hakkeen vuotuinen lämpö- ja voima­laitos­käyttö noin 12-13 miljoonaan kuutio­metriin (25 TWh) vuoteen 2020 mennessä.

Puun kokonaiskäyttö 2011

Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 Suomessa 386 TWh, 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä johtui teollisuus­tuotannon alene­misesta ja lämpimästä loppu­vuodesta 2011. Yksittäisistä energia­lähteistä eniten lisääntyivät sähkön netto­tuonti ja ydin­energian käyttö, kun taas fossiilisten poltto­aineiden (öljy­tuotteet, hiili ja maa­kaasu) sekä turpeen käyttö supistuivat.

Puuperäisiä polttoaineita käytettiin vuonna 2011 yhteensä 86 TWh, yli viidennes energian koko­nais­kulutuksesta. Niiden kulutus supistui edellis­vuodesta 3 prosenttia, johtuen metsä­teollisuuden jäte­liemien (musta­lipeä) ja puun pien­käytön vähenemisestä. Metsä­teollisuuden jäte­liemiä kului 37 TWh ja kiinteitä puu­poltto­aineita 49 TWh. Kiinteistä puu­poltto­aineista kului energia­laitoksissa 32 TWh (16,8 milj. m³) ja pien­taloissa (ml. liike-, kauppa-, toimisto- ym. rakennukset) 17 TWh (n. 6,7 milj. m³). Puu­poltto­aineet ovat Suomessa toiseksi merkittävin energia­lähde öljy­tuotteiden jälkeen. Metsä­teollisuuden tehdas­poltto­aineista puu kattaa 75 prosenttia ja teollisuuden kaikkien toimi­alojen tehdas­poltto­aineista yli 40 prosenttia.