METSÄNTUTKIMUSLAITOS
SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET
Metsätilastotiedote
 

Metsätilastotiedote 17/2012, 3.5.2012

Piensahat 2010

Toimittaja: Jukka Torvelainen

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Suomessa toimii yhteensä 1 200 enintään 10 000 kuutiometriä raakapuuta vuodessa sahaavaa piensahaa. Ne käyttivät vuosina 2008-2010 keskimäärin 0,7 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Sahojen lukumäärä ja sahatun puun määrä oli pienentynyt huomattavasti reilun vuosikymmenen aikana. Vuoteen 1998 verrattuna toimivista piensahoista oli jäljellä kolme viidesosaa, mutta niiden sahaaman puun kokonaismäärä oli romahtanut kolmasosaan. Kuusi piensahaa seitsemästä oli sivutoimisia, ja sivutoimiset yrittäjät sahasivat kaksi kolmasosaa piensahojen puusta.

Koko tiedote tilastotaulukoineen (pdf)

Suomessa oli vuosina 2008-2010 yhteensä noin 1 600 käyttökelpoista piensahalaitteistoa, joista 1 200 oli toiminnassa. Käyttämättömien laitteistojen määrä oli kasvanut sadalla kappaleella reilussa kymmenessä vuodessa. Piensahat sahasivat yhteensä noin 0,7 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta vuodessa. Vuoteen 1998 verrattuna toimivien piensahojen lukumäärä väheni kahdella viidesosalla (-900 sahaa) ja niiden sahaaman puun määrä kahdella kolmasosalla (-1,2 milj. m3/vuosi).

Keskimääräinen piensaha sahasi vuonna 1998 runsaat 900 kuutiometriä puuta vuodessa, vuonna 2010 enää 500 kuutiometriä. Kokoluokittain tarkasteltuna pienimpien sahojen määrä ja puun käyttö oli säilynyt parhaiten, sillä alle 500 kuutiometriä puuta vuodessa sahaavilla nämä molemmat vähenivät viidesosan ja 500-999 kuutiota sahaavilla runsaan kolmasosan. Vähintään 1 000 kuutiometriä puuta käyttäneiden sahojen ja niiden sahaaman puun määrä pieneni kuitenkin lähes neljä viidesosaa vuodesta 1998 vuoteen 2010. Samalla vähintään 2 000 kuutiometriä puuta sahaavien osuus kaikesta piensahojen puusta laski puolesta runsaaseen neljäsosaan.

Piensahojen kokorakenteen ja puumäärien muutokset olivat niin suuria jaksolla 1998-2010, että tutkimuksessa selvitettiin erikseen, löytyivätkö vuoden 1998 aineiston vähintään 2 000 kuutiometrin sahat uudesta tutkimuksesta, ja kuinka niiden toiminta on muuttunut. Yhteensä 79 tällaisen sahan toiminnan laajuus selvisi tarkasti molempina ajankohtina. Niistä 45 oli joko lopettanut yritystoiminnan kokonaan tai ei sahannut raakapuuta vuonna 2010. Sahoista 34 jatkoi toimintaansa edelleen, mutta niidenkin vuodessa sahaaman puun määrä oli puolittunut. Yhteensä nämä vertailun sahat käyttivät vuonna 2010 ainoastaan 21 prosenttia vuonna 1998 sahaamastaan puumäärästä.

Vähintään 2 000 kuutiometriä puuta käyttäneiden sahojen joukossa oli runsas vaihtuvuus reilun kymmenen vuoden aikana 1998-2010. Peräti kolme neljäsosaa näistä sahoista oli joko uusia tai tuotantoaan tarkasteluvuosien välillä kasvattaneita sahoja. Edellisen tutkimuksen yrityksistä ainoastaan neljäsosa jatkoi edelleen tässä kokoluokassa.

Tutkimuksen kohdevuodet 2008-2010 olivat vaikeita kaiken kokoisille sahoille. Talouden taantuminen ja rakentamisen hidastuminen vähensivät sahatavaran kysyntää sekä Suomessa että tärkeimmillä vientimarkkinoilla. Yli 10 000 kuutiometriä puuta vuodessa sahaavien ns. teollisuussahojen puun käyttö pieneni vuodesta 1998 runsaan kolmasosan syvimpään lamavuoteen 2009. Vuosina 2008-2010 niiden sahaaman puun määrä oli keskimäärin neljäsosan pienempi. Piensahojen tuotanto supistui kuitenkin teollisuusahojakin enemmän, ja ne menettivät osuuttaan Suomen sahatavaratuotannossa. Piensahojen raakapuun käyttö kattoi lamavuosina 2008-2010 keskimäärin runsaat 3 prosenttia koko sahateollisuuden puun käytöstä, kun vielä vuonna 1998 osuus ylsi lähes 7 prosenttiin. Tutkimusaineiston perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, kuinka pysyvästä muutoksesta on kysymys, tai kuinka paljon piensahojen sahausmäärä lisääntyy kysynnän taas kasvaessa.

Selitys sahausmäärien pienenemiselle tai koko toiminnan loppumiselle oli monessa tapauksessa sahauskaluston ja sahureiden ikääntyminen. Haastatellut yrittäjät kertoivat, että piensahojen toimintaedellytyksiä hankaloittavat maaseudun ja etenkin maatalouden rakennustoiminnan ja sahatavaran käytön väheneminen, puun korkea hinta ja hankintavaikeudet sekä sahatavaran vähittäismyynnin kova hintakilpailu. Puurakentamisessa käytetään entistä enemmän liimapuuta sekä tehdasvalmisteisia seinä- ja kattorakenteita. Monet pitivät ongelmina myös sahauksen sivutuotteiden markkinointia ja matalaa hintaa, sahatavaran laatu- ja lujuusluokittelua sekä tukkumyyntiin tarvittavien erien suurta kokoa. Näissä olosuhteissa uusien sahauslaitteistojen ostamista, mahdollisia sukupolvenvaihdoksia ja uusien sahausyrityksien perustamista joudutaan harkitsemaan erittäin kriittisesti.

Valtaosa piensahojen vuonna 2010 sahaamasta puusta oli mänty- (47 %) tai kuusitukkia (46 %). Koivun osuus oli 4 prosenttia ja muiden puulajien (joista eniten käytettiin haapaa ja leppää) osuus 3 prosenttia.

Valtaosa (87 %) sahayrittäjistä kertoi sahauksen olevan sivutoimista. Keskimääräinen sivutoiminen sahuri sahasi vuonna 2010 hieman alle 400 kuutiometriä raakapuuta vuodessa. Sivutoiminen sahaus kattoi yhteensä kaksi kolmasosaa kaikesta piensahojen puusta. Päätoimiset sahat (13 %) olivat selvästi suurempia (keskimäärin 1 300 m3 puuta vuodessa), mutta niiden osuus sahauksesta jäi silti kolmasosaan.

Piensahoilla sahatusta puusta runsaat puolet (55 %) oli asiakkaan omaa puuta. Sahayrittäjien ostaman raakapuun osuus oli kolmasosa (35 %) ja loput puut (10 %) olivat peräisin sahayrittäjän metsästä. Sivutoimisilla sahoilla kaikesta sahauksesta oli asiakkaiden puita kaksi kolmasosaa ja päätoimisilla sahoilla kolmasosa. Ostetun puun osuus oli päätoimisilla sahoilla lähes kolme viidesosaa ja sivutoimisilla sahoilla hieman yli viidesosa.

Piensahoilla tuotettiin vuonna 2010 kaikkiaan 0,31 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa. Sahatavara jakautui puulajien ja puutavaran alkuperän suhteen samalla tavalla kuin käytetty raakapuu.

Sahayrittäjien keski-ikä oli 53 vuotta. Joka neljäs sahuri oli yli 60-vuotias, ja he sahasivat vuonna 2010 yhteensä 17 prosenttia piensahojen puusta. Enintään 40-vuotiaiden (13 % yrittäjistä) osuus sahatusta puusta oli 15 prosenttia.

Edellinen piensahatutkimus vuodelta 1998

Metsäntutkimuslaitos selvittää noin 10 vuoden välein enintään 10 000 kuutiometriä raakapuuta vuodessa käyttävien ns. piensahojen lukumäärää, puun käyttöä ja toimintatapoja koskevat tiedot. Piensahoihin kuuluvat paikallisten sahatavaraa myyvien sahojen lisäksi mm. sahauspalveluja myyvät vuokrasahaajat ja maatilojen kotitarvesahat.

Tässä metsätilastotiedotteessa esitellään vuosina 2008-2010 toimineisiin sahoihin kohdistunutta tutkimusta, jonka tuloksia verrataan edellisen selvityksen tietoihin (1998). Esitettävät raakapuun ja sahatavaran määrät ovat pääosin sahayrittäjien asiantuntijavastauksiin perustuvia arvioita, sillä kaikilla piensahoilla ei ole sahausmääristä tarkkaa kirjanpitoa. Vuokrasahauksesta laskutetaan lisäksi yleensä tuntiveloituksen perusteella, jolloin sahausmäärät on jouduttu arvioimaan sahaukseen käytetyn ajan ja keskimääräisen sahausnopeuden perusteella.

Kuva 1. Piensahojen lukumäärä ja sahatun raakapuun määrä eri piensahatutkimusten mukaan 1965-2010
Kuva 2. Metsähakkeen kokonaiskäyttö 2000-2008


Yhteystiedot
Metla, Metsätilastollinen tietopalvelu , puh. 029 532 5441, email: tilasto@metla.fi
Metla, Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 029 532 2000, sähköposti: info@metla.fi

Metsätilastotiedotteet liittyvää tilastotietoa on laajemmin saatavilla Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen).
Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte