Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011

Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo jatkoi kasvuaan

Metsäteollisuustuotteiden tammi–helmikuun viennin arvo (1,8 mrd. €) kasvoi reaalisesti 9 prosenttia edellisvuodesta. Pohjois-Afrikan levottomuudet lähes pysäyttivät sahatavaran viennin Egyptiin helmikuussa. Egypti oli viime vuonna suurin suomalaisen mäntysahatavaran ostaja.

Puu

Suomeen tuotiin helmikuussa 0,6 miljoonaa kuorellista kiintokuutiometriä puuta eli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Tuontimäärä jäi vain puoleen kymmenen edeltävän helmikuun keskiarvosta.

Vaikka puun tuonti tammi–helmikuussa jäi vajaaseen 1,4 miljoonaan kuutiometriin, määrä lisääntyi silti 16 prosentilla vuoden takaisesta. Eniten maahan tuli haketta ja koivukuitupuuta: 0,5 miljoonaa kuutiometriä kumpaakin. Kaksi kolmasosaa tuontipuusta hankittiin Venäjältä. Sekä Latvian että Viron osuus määrästä oli 13 prosenttia. Puun tuonti muista maista oli vähäistä.

Tärkeimpien Suomeen tuotujen puutavaralajien reaalihinnat nousivat tammikuusta lukuun ottamatta haketta, jonka tuontihinta säilyi 36 eurossa kuutiometriltä. Koivukuitupuun hinta nousi reaalisesti 4 prosentilla 48 euroon kuutiometriltä (deflatointi: tukkuhintaindeksi, 1949=100). Kuusikuitupuusta maksettiin rajalla 48 euroa kuutiometriltä ja mäntykuitupuusta 51 euroa kuutiometriltä.

Metsäteollisuustuotteet

Suomesta vietiin helmikuussa metsäteollisuustuotteita 0,9 miljardin euron arvosta. Mäntysahatavaran vienti Egyptiin jäi helmikuussa poikkeuksellisen pieneksi maassa esiintyineiden levottomuuksien vuoksi. Määrä kutistui vain 4 000 kuutiometriin, kun esimerkiksi vuonna 2010 Egyptiin meni mäntysahatavaraa keskimäärin 62 000 kuutiometriä kuukaudessa.

Metsäteollisuustuotteiden tammi–helmikuun viennin reaaliarvo oli 1,8 miljardia euroa. Vaikka kasvua edellisvuodesta oli 9 prosenttia, reaaliarvo jäi kuitenkin 18 prosenttia edeltävän kymmenen vuoden keskiarvoa pienemmäksi.

Metsäteollisuustuotteiden viennin arvosta tammi–helmikuussa vajaa puolet muodostui paperista. Arvolla mitattuna eniten vietiin päällystettyä aikakauslehtipaperia (0,3 mrd. €) ja päällystettyä hienopaperia (0,2 mrd. €). Saksa osti edellisestä viidenneksen ja jälkimmäisestä neljänneksen. Saksa on perinteisesti ollut Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden tärkein ostajamaa. Suomesta viedystä kartongista meni Saksaan 20 prosenttia ja massasta 24 prosenttia.