Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2010

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden työmäärät laskivat ja hakkuualat kasvoivat vuonna 2010

Lähes kaikkia metsänhoito- ja metsänparannustöitä tehtiin 10-20 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Hakkuuala kasvoi ennätykselliseen 729 000 hehtaariin (+55 % edellisvuodesta), mutta ensiharvennusten ala kasvoi vain viidenneksen 191 000 hehtaariin.

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden määrät

Maata muokattiin metsänuudistamista varten vuonna 2010 poikkeuksellisen vähän, 97 000 hehtaaria. Viimeksi muokkausalat ovat jääneet alle 100 000 hehtaarin 1970-luvun lopulla. Syynä muokkausmäärän putoamiseen olivat vuosien 2009 ja 2008 vähäiset uudistushakkuut, mutta myös kasvaneet kannonnostoalat vaikuttanevat osaltaan muokkauspinta-alan laskuun. Kannonnoston yhteydessä tehtävät muokkaukset tilastoituvat epäluotettavasti. Kantojen ja juurakoiden käyttömäärän perusteella arvioituna kannonnostoala oli noin 12 000 hehtaaria vuonna 2009.

Vuonna 2010 metsiä uudistettiin kaikkiaan 132 000 hehtaaria, mikä oli 9 000 hehtaaria vähemmän kuin vuotta aiemmin. Luontaiseen uudistumiseen tähtäävien hakkuiden ala nousi 24 000 hehtaariin (+33 %). Metsänviljelyala sen sijaan supistui 108 000 hehtaariin (-12 %). Tästä kylvöjen osuus oli 24 000 hehtaaria, ja taimia istutettiin 84 000 hehtaarille. Yksityismetsien kylvöistä tehtiin käsin vielä 39 prosenttia. Istutuksissa kuusen osuus oli 69, männyn 27 ja muiden puulajien, lähinnä koivun, 4 prosenttia koko alasta. Vaikka istutuksista yli kaksi kolmasosaa tehtiin kuusella, uudistettiin männyllä hieman yli puolet koko maan uudistamisalasta.

Taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen kokonaisala laski edellisvuosista 230 000 hehtaariin. Yksityismetsien taimikoiden hoitoala, 110 000 hehtaaria, jäi kolme prosenttia edellisvuotta pienemmäksi. Lasku olisi ollut suurempi, ellei mukaan olisi otettu metsäkeskusten taimikon varhaishoidon kampanjan "Päivä taimikollesi" yhteydessä kerättyjä taimikon varhaishoidon töitä, jotka kasvattivat koko maan taimikonhoitoalaa 10 prosenttia.

Teollisuuden ja valtion metsissä taimikoita hoidettiin 43 000 hehtaaria (-14 %). Nuoria metsiä kunnostettiin kaikkiaan 77 000 hehtaaria, lähes viidennes vähemmän kuin vuotta aiemmin. Notkahdus taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen aloissa selittynee osin poikkeuksellisen lumisella talvella ja työvoiman siirtymisellä puunkorjuutöihin, varsinkin syksyn myrskytuhotyömaille.

Vuonna 2010 metsiä lannoitettiin lähes yhtä suuri ala, 45 000 hehtaaria (-2 %) kuin vuotta aiemmin. Neljänneksellä lannoitusalasta tehtiin terveyslannoituksia ja loppuosalla kasvatuslannoituksia. Yksityismetsien lannoitusala laski neljänneksen 19 000 hehtaariin ja teollisuuden ja valtion kasvoi vastaavasti neljänneksen 26 000 hehtaariin. Yksityismetsissä sekä terveys- että kasvatuslannoituksia tehtiin edellisvuotta vähemmän. Biopolttoaineiden lisääntynyt käyttö tuottaa entistä enemmän tuhkaa, jolle pitäisi löytää käyttökohteita. Tuhkaa kierrätetään jo jonkin verran metsään. Teollisuuden ja valtion metsien lannoitusalasta alle viidenneksellä käytettiin tuhkalannoitteita. Yksityismetsien tuhkalannoituksista ei saada tarkkaa tietoa, mutta eri lähteistä saatujen tietojen perusteella voidaan arvioida, että vuonna 2010 noin kymmenesosa yksityismetsien lannoituksista tehtiin tuhkalannoitteilla.

Vanhojen ojitusalueiden kunnostus jäi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1989 alle 60 000 hehtaarin. Yksityismetsien ojitusten kunnostukset ovat muutaman viimeisen vuoden aikana vaihdelleet 50 000 hehtaarin molemmin puolin.Vuonna 2010 ala jäi 48 000 hehtaariin. Teollisuuden ja valtion metsissä kunnostusojituksia tehtiin neljännes edellisvuotta vähemmän, ojien kunnostus väheni lähinnä valtion metsissä.

Uusia metsäteitä rakennettiin 740 kilometriä, mikä oli 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi vanhoja metsäteitä perusparannettiin 3 324 kilometriä (+2 %). Perusparannukset kasvoivat valtion mailla mutta vähenivät yksityisten ja teollisuuden mailla. Kestävän metsätalouden rahoituslain (ns. Kemera-tuki) lisäksi puuhuollon kannalta tärkeiden yksityisteiden perusparannuksia voidaan vuosina 2009-2011 tukea ns. puuhuoltorahoituksella. Alueelliset ELY-keskukset hallinnoivat tuen myöntämistä. Niiden tietokannoista ei kuitenkaan ole saatavissa rahoituksella kunnostettuja tiemääriä. Metsäkeskukset ovat muiden toimijoiden ohella toteuttaneet näitä perusparannuksia. Vuonna 2010 metsäkeskukset kunnostivat puuhuoltorahoituksella 333 kilometriä yksityisteitä. Kemera-tukea saaneita metsäteitä metsäkeskukset perusparansivat 1 217 kilometriä.

Hakkuupinta-alat

Hakkuiden kokonaispinta-ala, 729 000 hehtaaria, ylitti ensimmäisen kerran 700 000 hehtaarin rajan sinä aikana kun hakkuualoja on tilastoitu (1970-). Pinta-ala nousi korkeaksi, kun kunnon talvi mahdollisti harvennusleimikoiden hakkuut. Hakkuiden ennätysvuonna 2007 jäätiin 688 000 hehtaariin, tuolloin hakkuut painottuivat uudistushakkuisiin. Yksityismetsien hakkuualat perustuvat metsänkäyttöilmoituksissa annettuihin aloihin, ja hakkuutavoittaisia puumääriä arvioidaan puunmyyntisuunnitelmista saatujen hakkuukertymien avulla (m³/ha). Tämän arvion perusteella yksityismetsien hakkuista olisi kertynyt 46 miljoonaa kuutiometriä puuta vuonna 2010. Määrä on 6 miljonaa kuutiometriä suurempi kuin markkinahakkuiden määrä helmikuussa 2011 tehdyn ennakkoarvion perusteella. Ero lienee osin seurausta vuoden 2010 myrskytuhoista. Useimmiten arvioitu puumäärä on ollut todellisia hakkuita pienempi.

Ilmeisesti myrskytuhot selittävät myös muiden hakkuiden kaksinkertaistunutta määrää. Varsinkin teollisuuden metsissä myrskyn jälkeisiä hakkuita on yksityismetsiä enemmän kirjattu muihin hakkuisiin. Kasvatushakkuiden alasta yli puolet oli muita harvennuksia, joiden ala kaksinkertaistui edellisvuodesta 289 000 hehtaariin. Ensiharvennusten ala kasvoi vain viidenneksen 191 000 hehtaariin. Avohakkuiden pinta-ala lisääntyi edellisvuodesta 56 prosentilla 145 000 hehtaariin.

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kokonais- ja yksikkökustannustiedot julkaistaan erillisessä metsätilastotiedotteessa viikolla 22, minkä jälkeen tiedot viedään myös Metinfo Tilastopalveluun (www.metla.fi/metinfo/tilasto/). Suoritetiedot viedään Metinfo Tilastopalveluun jo viikolla 16. Suorite- ja kustannustiedot julkaistaan eri aikaan, jotta suoritetiedot olisivat kaikkien tiedonkäyttäjien saatavilla mahdollisimman pian. Julkistamiskalenteri päivitetään vuosittain Metinfo Tilastopalveluun.