METSÄNTUTKIMUSLAITOS
SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET
Metsätilastotiedote
 

Metsätilastotiedote 16/2010, 28.4.2010

Puun energiakäyttö 2009

Toimittaja: Esa Ylitalo

Metsähakkeen käyttö nousi yli 6 miljoonan kuutiometrin

Metsähakkeen energiakäyttö kasvoi ennätyslukemiin vuonna 2009. Lämpö- ja voimalaitokset polttivat metsä­haketta 5,4 miljoonaa kiintokuutiometriä, kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Metsä­hake oli energialaitosten merkittävin kiinteä puupolttoaine vuonna 2009, ylittäen niukasti ykköstilaa aiemmin pitäneen kuoren. Metsähakkeen tärkein raaka-ainelähde oli runkopuu, jota vuonna 2009 käytettiin ensimmäistä kertaa enemmän kuin hakkuutähteitä. Yhdessä pientalojen käyttämän metsä­hakkeen kanssa metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi 6,1 miljoonaan kiintokuutiometriin. Metsä­teolli­suuden sivutuotepuun kulutus sen sijaan putosi alimmilleen koko 2000-luvun aikana.

Lämpö- ja voimalaitokset

Lämpö- ja voimalaitokset käyttivät kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2009 kaikkiaan 13,5 miljoonaa kiinto­kuutio­metriä. Käyttö supistui edellisvuodesta 0,9 milj. m³ eli 6 prosenttia. Kiinteiden puupolttoaineiden energiasisältö oli 26 terawattituntia (TWh), yli kolmannes kaikesta puuenergiasta ja 7 prosenttia kaikkien energialähteiden kokonais­kulutuksesta.

Metsähakkeen käytössä saavutettiin uusi ennätys. Lämpö- ja voimalaitokset polttivat metsähaketta vuonna 2009 kaikkiaan 5,4 milj. m³ eli kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua vauhdittivat alkuvuonna vallinnut polttoturpeen niukkuus ja metsäteollisuuden tuotannon supistumisesta johtunut sivutuotepuun tuotannon vähe­neminen. Metsäteollisuuden sivutuotepuun käyttö – 7,5 milj. m³ – oli vuonna 2009 alimmillaan koko 2000-luvulla. Eniten poltettiin kuorta, 5,4 milj. m³, joskin sen käyttö väheni edellisvuodesta neljänneksen. Metsähake oli näin ollen ensimmäistä kertaa merkittävin lämpö- ja voimalaitosten käyttämä kiinteä puupolttoaine. Saha- ja levyteollisuuden jätepuusta valmistettua puutähdehaketta kului 0,8 milj. m³, erilaisia puupuruja, -lastuja ja -pölyjä yhteensä 1,3 milj. m³. Suhteellisesti eniten lisääntyi puupellettien ja -brikettien kulutus.

Kiinteitä puupolttoaineita kului energiantuotantoon eniten niiden metsäkeskusten alueilla, joissa on runsaasti metsäteollisuutta. Merkittävintä käyttö oli Kaakkois-Suomessa, jossa poltettiin yli neljäsosa kuoresta ja kuudes­osa kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Käyttö lisääntyi eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja väheni Pohjanmaalla. Metsähaketta kului eniten Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella; suhteellisesti suurimmat käytön lisäykset tapahtuivat Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.

Järeän runkopuun käyttö kuusinkertaistui

Runkopuun käyttö lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen raaka-aineena yli kaksinkertaistui vuonna 2009 ja ylitti ensimmäistä kertaa hakkuutähteiden käytön. Runkopuuta käytettiin 2,7 milj. m³, josta merkittävin osa oli karsima­tonta pienpuuta (1,4 milj. m³) ja järeää runkopuuta (1,1 milj. m³). Järeän runkopuun, joka koostuu erilaisesta tukki- ja kuitupuusta, käyttö kasvoi edellisvuodesta peräti kuusinkertaiseksi. Pääosa järeästä runkopuusta oli tuonti­puuta: Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen ennakkotietojen mukaan Suomeen tuotiin vuonna 2009 polttopuu-nimikkeellä puuta noin miljoona kuutiometriä. Hakkuutähteitä käytettiin 1,9 milj. m³ (–17 % edellisvuodesta) ja kantoja ja juurakoita 0,8 milj. m³ (+45 %).

Metsähakkeen kokonaiskäytössä ennätys

Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa, lähinnä maatiloilla. Lämmityskauteen 2007/2008 kohdistuneen pientalojen polttopuun käyttötutkimuksen mukaan pientalot polttavat metsähaketta 0,7 milj. m³ vuodessa. Yhdessä lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen kanssa metsä­hakkeen kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2009 kaikkiaan 6,1 milj. m³:iin.

Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 metsähakkeelle on asetettu tavoitteeksi 8–12 milj. m³:n vuotuinen käyttö vuoteen 2015 mennessä. Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän 20.4.2010 julkistamassa Uusiutuvan energian velvoitepaketissa on tavoitteena nostaa metsähakkeen vuotuinen käyttö 13,5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä.

Puun kokonaiskäyttö 2009

Tilastokeskuksen Energiaennakon mukaan energian kokonaiskulutus oli vuonna 2009 Suomessa 370 TWh, 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta vähensi eniten teollisuustuotannon supistuminen. Yksittäisistä energialähteistä eniten vähenivät metsäteollisuuden jäteliemien (–26 %) vesivoiman (–26 %) ja polttoturpeen käyttö (–15 %). Eniten lisääntyi hiilen kulutus (+9 %), millä korvattiin vesivoimaa sähkön erillistuotannossa.

Puuperäisiä polttoaineita käytettiin vuonna 2009 yhteensä 73 TWh, viidennes energian kokonaiskulutuksesta. Niiden kulutus supistui edellisvuodesta 13 prosenttia, ja etenkin metsäteollisuuden jäteliemien (lähinnä mustalipeä) käyttö väheni. Tilastokeskuksen Energiaennakon tietojen perusteella Metla arvioi vuonna 2009 metsäteollisuuden jäteliemiä käytetyn 30 TWh ja kiinteitä puupolttoaineita 41 TWh. Kiinteistä puupolttoaineista kului energialaitoksissa 26 TWh (13,5 milj. m³) ja pientaloissa 15 TWh (6,7 milj. m³). Puupolttoaineet ovat Suomessa toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen.

Kuva 1. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2008 ja Kuva 2. Metsähakkeen kokonaiskäyttö 2000-2008


Yhteystiedot
Metla, Metsätilastollinen tietopalvelu , puh. 010 211 2139, fax 010 211 2101, email: metsatilasto @ metla.fi
Metla, Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot ovat saatavilla Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen). Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte