METSÄNTUTKIMUSLAITOS
SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET
Metsätilastotiedote
 

Metsätilastotiedote 15/2010, 22.4.2010

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2009

Yksityismetsien taimikoita hoidettiin ripeään tahtiin vuonna 2009

Yksityismetsien taimikonhoitoala nousi 114 000 hehtaariin ja muitakin metsänhoito- ja metsänparannustöitä tehtiin lähes edellisvuotisia määriä. Teollisuuden ja valtion metsissä työsuoritteet vähenivät noin viidenneksen. Hakkuu- ja maanmuokkausalat pienenivät huomattavasti edellisestä vuodesta.

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden määrät

Maanmuokkauksen väheneminen edellisvuoden 135 000 hehtaarista 109 000 hehtaariin ennakoinee sitä, että suurimmassa osassa edellisvuosien laajoista avohakkuualoista uudistamistyöt ovat loppusuoralla. Vuonna 2009 maanmuokkaus väheni yksityismetsissä lähes viidenneksellä 77 500 hehtaariin. Viimeksi maanmuokkausta on tehty yksityismetsissä näin vähän 1990-luvun alussa. Muokkausalasta puolet mätästettiin ja kolmannes äestettiin, loppuosasta suurin osa laikutettiin.

Metsänviljelyala pieneni neljä prosenttia 123 000 hehtaariin. Tämä johtui kylvöalan supistumisesta 5 000 hehtaarilla 27 000 hehtaariin. Kylvöjä tehtiin edellisvuotta vähemmän kaikkien metsänomistajaryhmien metsissä. Taimia istutettiin 95 000 hehtaarille eli edellisen vuoden suuruiselle alalle. Yksityismetsien 74 000 hehtaarin istutusalasta valtion tukea saatiin 15 000 hehtaarin istutuksiin. Tukea saanut ala kasvoi 4 000 hehtaarilla edellisvuodesta. Talven 2008/2009 myyrätuhoista aiheutuneet istutukset selittänevät osan istutusalan kasvusta. Täydennysistutusten alakin kaksinkertaistui lähes 5 000 hehtaariin. Kuusen osuus metsänviljelyalasta oli yli puolet. Luontaiseen uudistumiseen tähtäävien hakkuiden ala väheni 18 000 hehtaariin (–16%). Vuonna 2009 metsiä uudistettiin kaikkiaan 141 000 hehtaarilla, mikä oli 9 000 hehtaaria vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen kokonaisala, 257 000 hehtaaria, oli edellisvuotisen suuruinen. Yksityismetsissä sekä taimikonhoitoala että nuoren metsän kunnostuksen ala kasvoivat 5 000 hehtaaria, mutta teollisuuden ja valtion metsissä näitä töitä tehtiin vastaavasti vähemmän. Yksityismetsien taimikonhoitoalasta 69 000 hehtaarille (62 % koko alasta) maksettiin valtion tukea. Tästä seuraa, että yli kolmannes taimikoista olisi hoidettu täysin metsänomistajien omalla kustannuksella. Ilmeisesti kaikki tukea vaille jäänyt ala ei ole ollut taimikon varhaishoitoa, vaan osa siitä on ollut kuntien ja seurakuntien metsissä tehtyjä töitä sekä muista syistä, esimerkiksi maksatusten siirtymisestä seuraavalle vuodelle, johtuvia taimikohoitotöitä. Tällä hetkellä vain yhtiöiltä saadaan luotettavaa tietoa taimikoiden varhaishoidon määristä. Noin kolmannes taimikonhoidon alasta oli yhtiöiden metsissä taimikoiden varhaishoitoa. Yksityismetsien nuoren metsän kunnostuksiin valtion tukea maksettiin 71 000 hehtaarille (85 % koko alasta). Puolelta tukea saaneelta alalta korjattiin energiapuuta, jota valtion tuen avulla korjattiin 1,6 miljoonaa kiintokuutiometriä.

Vuonna 2009 metsiä lannoitettiin 46 000 hehtaarilla. Yksityismetsien lannoitusala kasvoi 25 000 hehtaariin. Terveyslannoitusten ala nousi vuoden 2008 notkahduksen jälkeen takaisin edellisvuosien tasolle 13 000 hehtaariin. Tervyslannoituksista puolet ja kasvatuslannoituksista viidennes tehtiin Pohjois-Savon metsäkeskuksen alueella. Teollisuuden ja valtion metsissä lannoitukset, lähinnä kasvatuslannoitukset, vähenivät kolmanneksella 21 000 hehtaariin, josta 3 700 hehtaaria lannoitettiin tuhkalla. Yksityismetsien tuhkalannoituksista ei saada luotettavaa tietoa, mutta ala lienee ollut alle 500 hehtaaria.

Vanhoja ojitusalueita kunnostettiin kaivamalla 19 000 kilometriä ojaa 69 000 hehtaarille. Ojitusalue kasvoi edellisvuodesta 7 000 hehtaaria lähinnä yksityismetsien lisääntyneiden ojituksien seurauksena. Yksityismetsänomistajat kunnostivat ojia 54 000 hehtaarilla. Valtion tukea he saivat 52 500 hehtaarin kunnostamiseen. Kaikkien toimijoiden ojituksen vaikutusalue on laskettu Kestävän rahoituslain tilastoinnissa käytetyllä muunnoksella eli olettamalla, että hehtaarille kaivetaan 280 metriä ojaa. Aikaisemmin eri tiedontoimittajat ovat käyttäneet hieman toisistaan poikkeavia muunnoksia.

Uusia metsäteitä rakennettiin 857 kilometriä (+4 % edellisvuodesta). Yksityismetsiin teistä tehtiin puolet, 413 kilometriä. Valtion tukea yksityismetsänomistajat saivat 261 kilometrin rakentamiseen, joten 152 kilometriä olisi rakennettu täysin metsänomistajien kustannuksella. Kuntien ja seurakuntien metsiin tehtyjä tiemääriä ei kuitenkaan saada eroon yksityismetsiin tehdyistä teistä. Vanhoja metsäteitä perusparannettiin 3 273 kilometriä. Yksityismetsissä kunnostettuja tiekilometrejä kertyi 1 887 (+2 % ), josta määrästä valtion tukea sai 1 554 kilometrin perusparannus. Teollisuuden ja valtion metsissä perusparannettujen teiden määrä väheni 1 387 kilometriin (–19 %).

Hakkuupinta-alat

Hakkuiden kokonaisala putosi edellisvuodesta lähes kolmanneksen 470 000 hehtaariin. Ala oli noin 100 000 hehtaaria pienempi kuin edellisen kymmenen vuoden keskiarvo. Yksityismetsien hakkuuala jäi metsänkäyttöilmoitusten perusteella 348 000 hehtaariin (–32 %), josta viidennekselle suunniteltiin uudistushakkuita ja loppuosalle kasvatushakkuita. Kasvatushakkuiden ala supistui edellisvuodesta yli kolmanneksen ja uudistushakkuiden viidenneksen. Ensiharvennuksia suunniteltiin enää 119 000 hehtaarin alalle ja avohakkuita 59 000 hehtaarin alalle. Metsäteollisuuden ja valtion metsissä kasvatushakkuiden ala pieneni 80 000 hehtaariin, mutta uudistushakkuiden ala pysyi edellisvuoden suuruisena 39 000 hehtaarina. Yksityismetsiin suunnitelluista hakkuista arvioitiin kertyvän 27 miljoonaa kuutiometriä puuta, 12,4 miljoonaa kuutiometriä kasvatushakkuista ja 13,8 miljoonaa kuutiometriä uudistushakkuista. Yksityismetsistä hakattiin vuonna 2009 markkinahakkuutilaston perusteella 32,1 miljoonaa kuutiometriä puuta ( Metsätilastotiedote 14/2010).

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kokonais- ja yksikkökustannustiedot julkaistaan erillisessä metsätilastotiedotteessa viikolla 21, minkä jälkeen tiedot viedään myös Metinfo Tilastopalveluun (www.metla.fi/metinfo/tilasto/). Suoritetiedot viedään Metinfo Tilastopalveluun jo viikolla 17.

Suorite- ja kustannustiedot julkaistaan tulevaisuudessa eri aikaan, jotta suoritetiedot olisivat kaikkien tiedonkäyttäjien saatavilla mahdollisimman pian. Julkistamiskalenteri päivitetään vuosittain Metinfo Tilastopalveluun.

Taulukko

Kuvat


Yhteystiedot
Metla, Metsätilastollinen tietopalvelu , puh. 010 211 2139, fax 010 211 2101, email: tilasto @ metla.fi
Metla, Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot ovat saatavilla Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen). Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte