Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2009

Metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin 305 miljoonaa euroa vuonna 2009

Yksityismetsissä metsänhoito- ja metsänparannustöihin kului 224 miljoonaa euroa, metsä­teollisuuden metsissä 31 ja valtion metsissä 50 miljoonaa euroa. Kokonaissummasta neljännes käytettiin metsän­viljelyyn ja viidennes taimikon­hoitoon. Valtio tuki yksityismetsien energiapuun korjuuta ja haketusta 13 miljoonalla eurolla.

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden määrät

Vuonna 2009 metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytetty 305 miljoonaa euroa oli miljoona euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kun yksityis­metsän­omistajat käyttivät näihin töihin 11 miljoonaa euroa edellis­vuotta enemmän (+5%), pieneni käyttö metsä­teollisuuden ja valtion metsissä 10 miljoonalla eurolla (–11%). Vaikka nimellis­kustannuksissa ei tapahtunut muutosta edellis­vuodesta, kasvoivat tukku­hinta­indeksillä deflatoidut reaali­kustannukset 15 miljoonaa euroa (+5%).

Lapin metsäkeskuksen alueella käytettiin metsäkeskuksista eniten varoja metsänhoito- ja metsänparannustöihin summan yltäessä 32 miljoonaan euroon. Miltei yhtä paljon (30 milj. €) kului sekä Pohjois-Savon että Pohjois-Pohjanmaan metsä­keskusten alueilla. Metsäteiden kunnossa­pitoon käytetty 14 miljoonaa euroa ei ole metsä­keskustason tarkas­telussa mukana, koska teollisuuden ja valtion metsissä kulunutta 7 miljoonaa euroa ei ole voitu jakaa alueittain. Pohjois-Suomessa (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi) metsänhoito- ja metsän­parannus­töihin panostettiin 85 miljoonaa euroa eli yli neljäs­osa koko maan summasta. Valtion metsät sijaitsevat pääosin Pohjois-Suomessa, jossa kuluikin kaksi kolmas­osaa valtion metsissä käytetyistä 44 miljoonasta eurosta.

Yksityismetsissä eniten kustannuksia aiheuttivat istutus ja kylvö (50 milj. €). Lisäksi maanmuokkaukseen käytettiin 20 miljoonaa euroa. Taimikoita hoidettiin 41 miljoonalla eurolla ja nuoria metsiä kunnostettiin 30 miljoonalla eurolla. Metsä­teollisuus ja valtio käyttivät taimikoidensa hoitoon 20 ja metsänviljelyyn 15 miljoonaa euroa. Investoinnit metsäteihin olivat valtion metsissä parin edellisvuoden tavoin suuria: 11 miljoonaa euroa vuonna 2009. Lisäksi teitä pidettiin kunnossa yli 5 miljoonalla eurolla.

Valtion tuki yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen kasvoi edellisvuodesta 16 miljoonalla eurolla 80 miljoonaan euroon. Suurin lisäys (+8 milj. €) tapahtui energiapuun korjuussa ja haketuksessa, jota valtio tuki kaikkiaan 13 miljoonalla eurolla vuonna 2009. Varsinaisiin metsänhoito- ja metsän­parannus­töihin tukea käytettiin 66 miljoonaa euroa (+8 milj. €). Eniten tukea kohdistui nuoren metsän hoidon töihin, joiden koko maan tukisummasta, 29 miljoonasta eurosta noin kolmas­osa käytettiin taimikonhoitoon ja loppuosa nuoren metsän kunnostuksiin. Koko tukisummasta 64 miljoonaa euroa käytettiin työ- ja materiaalikustannuksiin ja 16 miljoonaa euroa töiden suunnitteluun ja toteutusselvitysten tekoon.

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden yksikkökustannukset

Eri työlajien nimelliset yksikkökustannukset ovat yleensä kohonneet vuosittain muutaman prosentin. Kun yksikkö­hinnat muunnetaan reaaliseksi, eivät yksikkö­hinnat olekaan nousseet kaikissa työ­lajeissa vuosittain. Vuonna 2002 kustannuksiin lisättiin kustannus­eriä, mistä johtuen yksikkö­hintojen kehitystä voidaan tarkastella ko. vuodesta lähtien. Yksityis­metsissä tehtyjen kylvöjen ja istutusten koko maan yksikkö­hinnat ovat olleet laskevia aina vuoteen 2008 saakka. Maan­muokkauksen, jota kuvassa 3 edustaa eniten tehty työlaji – mätästys – yksikkö­kustannusten nousu on ollut maltillista. Taimikon­hoidossa ja kunnostus­ojituksessa kustannus­nousu on ollut hyvin samanlaista, kolmena 2000-luvun alku­vuonna nopeampaa ja sitten lähes paikoillaan pysynyttä ennen vuoden 2009 selvää nousua. Metsäteiden perus­parannuksen yksikkö­kustannukset ovat nousseet eniten.

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden suoritteet

Tiedot metsänhoito- ja metsänparannustöiden suoritteista on julkaistu Metsä­tilasto­tiedotteessa 15/2010. Tiedot löytyvät myös Metinfo Tilastopalvelusta.
Suorite- ja kustannustiedot julkaistaan tulevaisuudessa eri aikaan, jotta suoritetiedot olisivat kaikkien tiedon­käyttäjien saatavilla mahdollisimman pian. Julkis­tamis­kalen­teri päivitetään vuosittain Metinfo Tilastopalveluun.