METSÄNTUTKIMUSLAITOS
SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET
Metsätilastotiedote
 

Metsätilastotiedote 34/2010, 11.8.2010

Metsä sijoituskohteena 1983-2009

Toimittajat: Esa Uotila ja Antrei Lausti

Puuntuotannon sijoitustuotto vuonna 2009 edelleen miinuksella

Toista vuotta jatkunut kantohintojen lasku piti puuntuotannon sijoitustuoton negatiivisena myös vuonna 2009. Kokonaistuotto jäi 7 prosenttia miinukselle. Suurin syy huonoon tulokseen oli kantohintojen aleneminen, joka laski tuottoa 11 prosenttiyksikköä. Rahaa liikkui puuntuotannossa selvästi keskivertovuotta vähemmän. Liiketuloksen osuus tuotosta jäi 2,6 prosenttiyksikköön, kun taas puuston nettokasvun arvo nosti tuottoa 1,8 prosenttiyksikköä eli enemmän kuin kertaakaan 1970-luvun puolivälin jälkeen.

Vuonna 2009 puuntuotannon reaalituotto oli 3,6 prosenttia ilman kantohintojen vuoden aikana tapahtunutta muutosta (kuva 1). Yksityismetsien markkinahakkuut jäivät 32 miljoonaan kuutiometriin ja rahaa liikkui puuntuotannossa huomattavasti keskivertovuotta vähemmän. Rahaliikenteeseen perustuvan liiketuloksen osuus kokonaistuotosta jäi 2,6 prosenttiyksikköön, kun sen kymmenen vuoden keskiarvo oli 4,0. Ero johtui puunmyyntitulojen vähenemisestä. Vastapainona tälle puuston nettokasvun arvon osuus tuotosta nousi 1,8 prosenttiyksikköön, mikä oli kaksi kertaa enemmän kuin edellisellä kymmenvuotiskaudella keskimäärin.

Kantohintojen vuosimuutos vaikuttaa suoraan laskelmissa metsäomaisuuden arvona käytettävään pystypuuston hakkuuarvoon. Pystypuuston määrä on noin 30-kertainen hakkuiden ja nettokasvun summaan verrattuna, joten kantohintojen muutokset aiheuttavat eniten vaihtelua puuntuotannon laskennalliseen sijoitustuottoon (kuva 2). Havutukin reaaliset kantohinnat olivat vuoden 2009 joulukuussa 5–7 prosenttia alemmat kuin vuotta aikaisemmin ja kuitupuutavaralajien kantohinnat olivat laskeneet 10–17 prosenttia. Kantohintojen alenemisen vaikutus tuottoon oli reaalisesti –11 prosenttiyksikköä, jonka seurauksena puuntuotannon kokonaistuotto laski –7 prosenttiin.

Vuonna 2009 puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto jäi kantohintojen laskun takia selvästi alle pitkien ajanjaksojen keskiarvojen (kuva 3). Vuosia 1972–1982 luonnehti nimelliskantohintojen muutoksen suuri merkitys sijoitustuottoon ja korkea inflaatio. Lamaan päättyneellä jaksolla 1983–1992 puuntuotannon kannattavuus oli huono ja nimellistuotto jäi alle keskimääräisen inflaatiotason. Laman pohjalta alkavaa ja pääosin metsäverotuksen siirtymäkauteen osuvaa jaksoa (1993–2008) leimasi matala inflaatio ja puuntuotannon kohtalaisen hyvä 5,0 prosentin reaalituotto. Koko ajanjaksolla 1972–2009 puuntuotannon nimellistuotto oli keskimäärin 7,5 prosenttia vuodessa. Inflaatio vei kuitenkin tuotosta kaksi kolmasosaa, joten reaalituotto jäi 2,4 prosenttiin.

Vuonna 2009 puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto oli –7,6 prosenttia. Kaikkien muiden vertailussa olleiden sijoituslajien nimellistuotot olivat positiivisia, metsäosakkeiden kylläkin rimaa hipoen. Osakemarkkinoilla tuotto oli selvästi korkein, mutta yli 20 prosentin tuotto ei riittänyt kuromaan edellisen vuoden pudotusta kiinni. Vertailussa mukana olleista sijoituslajeista valtion obligaatioiden ja asuntojen tuottoindeksit ovat pysyneet positiivisina koko 2000-luvun. Elinkustannusindeksin perusteella laskettu inflaatio joulukuussa vuonna 2009 oli –0,6 prosenttia.

Puuntuotantoon sijoittamisen nimellisriski (tuottojen keskihajonta) oli vuosina 1972–2009 keskimäärin 13 prosenttia (taulukko 2). Puuntuotannon riski on alentunut rahamarkkinoiden vapautumisen (1986) jälkeen, mutta etenkin osakesijoittamisen riskit ovat nousseet. Kun tuottomittarina käytetään Sharpen lukua ja riskittömänä tuottona Suomen valtion 10 vuoden obligaatioiden tuottoa vuoden lopussa, vaihtelevat Sharpen luvut eri sijoituslajien ja ajanjaksojen sisällä –0,3 ja +0,6 välillä. Puuntuotannossa Sharpen luvun vaihteluväli on –0,3 – +0,3. Sijoittajan näkökulmasta katsottuna parhaita sijoituskohteita ovat sellaiset, joiden Sharpen luku on korkea.

Rahamarkkinoiden vapautumisen (1986) jälkeen puuntuotannon kumulatiivinen tuottoindeksi oli vuonna 2007 noussut 224:ään, mutta se on pudonnut kahden huonon vuoden jälkeen 207:ään (kuva 4). Tarkastelujaksolla puuntuotannon sijoitustuotto oli noin kolmasosa keskimääräisestä pörssiosakkeiden ja puolet asuntosijoittamisen tuotosta.

Kuvat 1 ja 2

Kuvat 3 ja 4


Yhteystiedot
Metla, Metsätilastollinen tietopalvelu , puh. 010 211 2139, fax 010 211 2101, email: tilasto @ metla.fi
Metla, Viestintä PL 18, 01301 VANTAA, puh. 010 211 2000, sähköposti: info @ metla.fi

Metsätilastotiedotteeseen liittyvät tilastotaulukot ovat saatavilla Metinfo Tilastopalvelusta (maksullinen). Metsäntutkimuslaitoksen tiedotteet Internetissä: http://www.metla.fi/tiedotteet/    Metlan RSS-tiedotesyöte